Vammaiset ovat olleet perinteisesti lääketieteen, hyväntekeväisyyden, syrjinnän, säälin ja juhlapuheiden kohteita. Siinä, missä muu yhteiskunta on muuttunut yksilölliseksi, erilaisuutta hyväksyväksi, vammaisten asema on edistyksestä huolimatta pitkälti säilynyt ennallaan, yhteiskunnan toimenpiteiden kohteena olemisena.

Päätökset ja toimet tulevat ylhäältä päin, ja ne huomioivat yksilölliset tarpeet heikosti. Taloudellisessa paineessa ja ison työmäärän edessä on helppo kohdistaa säästöt vammaisiin.