Kuntalaisia on puhuttanut paljon se, pitäisikö Rovaniemen uusi uimahalli sijoittaa keskustan tuntumaan vai Ounasvaaralle.
Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt, että Sinetästä, Oikaraisesta, Hirvaalta ja jopa Rantavitikalta katsottuna molemmat vaihtoehdot ovat yhtä kaukana. Kaukana siellä asuvalle lapselle, joka haluaisi osallistua uimahallin mustekalaryhmään yhdessä koulukaverinsa kanssa.
Vanhemmat eivät vain pysty tarjoamaan lapselle tätä mahdollisuutta. Syynä ovat joko huonot kulkuyhteydet, niukka talous, ajanpuute tai kaikki yhdessä. Mielikuvituskaverien kanssa omalla kotipihalla leikkiminen ei korvaa kaverin ja muiden lasten kanssa pulikoimista.
Myös muihin harrasteryhmiin pääsy voi olla lapselle mahdotonta ja tämä kierre voi jatkua aikuisikään asti.
Meidän tulee yhdessä selvittää, miten tällaista harrastuksiin liittyvää lasten sosiaalista syrjäytymistä voidaan kunnassa ehkäistä ja ryhtyä toimenpiteisiin edes likimain yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien luomiseksi. Järjestetään lapsiperheille tukea ja suunnitellaan yhteiskuljetuksia.
Ei riitä, että palveluita tuotetaan. Ne pitää myös olla yhdenvertaisesti saavutettavissa.