Päätoimittaja otti osuvasti kantaa kolumnissaan (LK 15.9.) Rovaniemen kaupungin päätöksentekoon, muun muassa elinvoimajohtajan virkaan, verotukseen ja asumiskustannusten nousun vaikutuksiin ihmisten arkeen.
Haluaisin oikaista muutamaa asiaa kirjoituksesta. Perustettavan elinvoimajohtajan virka ei ole uusi virka. Viime valtuustokaudella aikaisempi elinkeinojohtaja Erkki Kautto jäi eläkkeelle. Virkaa ei täytetty, vaan se siirrettiin hallituksen ja konsernijaoksen sekä kaupunginjohtaja Esko Lotvonen alaisuuteen ja hoidettavaksi. Elinkeino-/elinvoimajohtajan palkkaamiseen on todella vahvat perusteet.
Kirjoituksessa todetaan, että "poliitikkojen ja kaupunginjohtajan puheissa veroja haluttaisiin korottaa ensi vuonna". Hallitus on päättänyt, ettei veroprosenttia nosteta. Asia tulee valtuustoon. Ymmärtääkseni verojen korottamista ei ole puolustettu kuin vasemmistosta ja sielläkin Esko-Juhani Tennilä on pitänyt asiaa esillä. Poliitikkojen puheissa veroja tuskin ollaan korottamassa.
Elinkeino-/elinvoimajohtajan toimi on tärkeimpiä tehtäviä, joita kaupungissamme on, joten tarvetta tekevälle henkilölle on ja hänen palkaamisensa on perusteltavissa. Asiaan liittyen olen puhunut paljon miljoonista, jotka Rovaniemi menettää vuosittain puhuttaessa hankeosaamisesta kaupungissa. Ne ovat miljoonia, joita Euroopan kehitysaluerahaston rahavirrat meille toisi, jos niitä osattaisiin hakea. Isot rahavirrat, jotka meille kuuluvat.
Ongelma on tiedostettu ja tulevan elinvoimajohtajan yksi tärkeä tehtävä tuleekin olla kaupungin edunvalvonta ja hankeosaaminen. Tehtävään valittavan rekrytoinnissa emme saa epäonnistua.
Verotuksen kiristämisen kolikolla on myös toinen puoli. Se lyö kasvoillemme välittömästi.
Asumiskustannusten nousutahti on hirvittänyt jo pitkään. Olen tuonut asian esille useasti valtuustossa ja hallituksessa. Edullisen vuokra-asumisen edellytysten turvaaminen kaupungissamme on tärkeää ja siitä ei tunnu huolta kantavan juuri kukaan. Kova verotus kaikkialla ja kalliit asumisen kustannukset syövät kaupunkimme vetovoimaa sekä kaupunkilaisten elin- ja ostovoimaa. Meidän päättäjien pitäisi huolehtia siitä, että alueemme on vetovoimainen ja asukkaillemme jäisi euroja elämiseenkin.