Kehysriihi oli taas näyte siitä, miksi ilmastoratkaisujen läpivieminen on hankalaa. Kaikki tietävät, että fossiilisista tuista pitäisi luopua, mutta kukaan tiedä, miten siirtymä uusiutuviin tehdään oikeudenmukaisesti. Suurin osa työpaikoista on kiinni fossiilitaloudessa. On tosiasioiden vääristelyä kuvitella, että kaikki alat saataisiin muuttumaan hiilineutraaleiksi.
Koronakriisi toi jo ensimakua siitä, miten hallitsematon elinkeinoelämän muutos saa aikaan. Siksi on tarkasteltava kriittisesti elinkeinoelämää ja sen muutosvalmiutta. Ilmastoskeptikot esittävät ratkaisuiksi Suomen ilmastovastuusta luopumista, jotta elinkeinoelämän työpaikat säilytettäisiin. Koronakriisi osoitti, ettei Suomi ole immuuni globaaleille tapahtumille. Ilmastonmuutoksen myötä koronakriisin kaltaiset shokit yleistyvät, mikä muokkaa elinkeinoelämää radikaalisti.
Kansalle täytyy uskaltaa kertoa totuus tarvittavista muutoksista. On turha yrittää pitää yllä mielikuvaa, että kaikkien työpaikat säilytetään ja yhteiskunta saatetaan hokkus pokkus-tempuilla hiilineutraaliksi. Työllisyystavoite ei ole järkevä mittari kuvastamaan hallituksen onnistumista muutosvaiheessa varsinkaan, kun kriisi on myllännyt elinkeinoelämää ennen näkemättömästi.