Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina, ettei Kuusiselkään tarvita tyylimyllyjä.
Perussuomalaiset eivät ole hyväksyneet ”laillistettua ryöstöä”, jolla tuetaan tuulivoimaa päästöttömänä energiamuotona. Syöttötariffin muodossa tuulivoimaloita tuetaan aina vuoteen 2030 saakka. Nykymuotoinen tukihan lakkautettiin 2017 loppuvuodesta ja siksi rakentaminen viimevuonna oli vilkasta, kun syöttötariffituki kestää 13 vuotta. Me siis tuemme tätä syöttötariffia vuoteen 2030 asti 3 miljardilla, mutta säästämme sote-toimintojen rakennemuutoksella 3 miljardia. Kumman valitset, terveyden vai tuulienergian?
Tuulivoiman tukeminen on ”hyväntahtoista hölmöyttä”. Nythän valtioneuvosto ei ole päässyt sopimukseen 2 TW:n uusiutuvan lisäyksen kilpailuttamisesta, joka menisi tuulivoimalle. Tämä tarkoittaisi 300 miljoonan lisäkulua syöttötariffin lisäksi veronmaksajille.
Kuusiselän tuulivoimala olisi tuottanut (21 MWh) vuodessa 6 000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä, väitti konsultti. Todellinen tuotto olisi jäänyt 3 500-4 000 omakotitalon sähkön tarpeeseen, riippuen tuulista ja pakkasista.
Rovaniemi tuottaa alueellaan yli 500 MWh:n verran uusiutuvaa sähköä, jolla tuotetaan yli 200 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeet. Kun siihen lasketaan Sierilän voimalaitos ja Suosiolan biomassalla tuottama sähkö, nousee se lähes 600 MWh:iin, jolloin se tuottaisi 255 000 omakotitalon sähkön tarpeen.
Rovaniemi saa pelkästään vesivoimalaitoksista 8,3 miljoonaa euroa kiinteistöveroina. Meidän kokonaisverotuotto on 248 miljoonaa vuodessa. Tuulimyllyt olisivat tuottaneet noin 100 000 euroa kiinteistöveroina ja vuokrina 70 000, siis murto-osan vuodessa.
Mutta mitä se olisi aiheuttanut lähiasukkaille ja loma-asunnoille sekä matkailulle haittaa kiinteistöjen arvon alennuksena, matkailumäärien vähentymisenä, sitä ei ole laskettu. Ranuantien aluelautakunta oli perustellut todella hyvin tuulimyllyjen tuomisen alueelleen, mutta kukaan teknisessä lautakunnassa ei tälle korvaansa lotkauttanut. Kyllä alueen asukkaiden mielipide pitää aina ottaa huomioon.
Samalla isojen myllyjen todellisia haittavaikutuksia ei ole vielä tutkittu, ainoastaan raja-arvoja on muutettu parempaan suuntaan.
Kun puhutaan tuulimyllyjen työllistävästä vaikutuksesta ja cleantechin tukemisesta, niin itse rakenteet, koneisto, betoniraudat, kalkki ja lopuksi asentajat tulevat ulkomailta. Suomesta toimitetaan ainoastaan hiekka ja kivet, joita betonissa käytetään. Miten tämä voi työllistää suomalaisia?
Suosiola työllistää satoja ihmisiä koko Lapin maakunnassa ympäri vuoden, kun taas tuulivoimala 1–2 henkilöä, jos edes sitäkään. Kuusiselkää voidaan siis kehittää aurinko-, spiraali- ja biokaasuvoimaloilla, jotka eivät ympäristöä häiritse.