Päättyvän valtuustokauden aikana palveluverkkopäätökset ovat kuuluneet lautakuntien toimivaltaan. Tämän seurauksena on syntynyt toimintamalli, mikä on vaikuttanut sekavalta ja asukkaiden näkökulmasta käsin ylhäältä annettuna. Tätä voidaan pitää erityisen huonona esimerkkinä siitä, miten asukkaiden kuuleminen hoidetaan.
Rovaniemen tavoitteet olla asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien valtakunnallisena edelläkävijänä, on auttamattomasti ollut sananhelinää. Jos asukkaat lukevat lehdestä, että seuraavan lukukauden alusta lähtien oma koulu on lakannut, kuten kävi Oikaraisen ja Syväsenvaaran koulujen kohdalla, on osallistavan suunnittelun esiinmarssin aika.
Ongelmaa on ollut myös siinä, että valtuuston investointipäätökset ja lautakuntien palveluverkkopäätökset ovat kulkeneet eri latuja. Uusi hallintosääntö tulee korjaamaan tämän valuvian, ja valtuuston rooli kasvaa palveluverkkoa koskevissa päätöksissä.
Yksi puhutuimpia kuntavaaliteemoja on ollut uimahallin sijoittamispäätös. Kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteluun, ja palautuksen evästyksenä annetut selvityspyynnöt käytännössä siirtävät ratkaisut uudelle valtuustokaudelle.
Uusi valtuusto ratkaisee joka tapauksessa hankkeeseen liittyvät investointimäärärahat, joten uudella valtuustolla on avaimet käsissään kaikessa suhteessa.
Ottamalla asukasnäkökulma huomioon ja tekemällä riittävät selvitykset eri sijoitusvaihtoehdoista, valinta olisi ollut paljon helpommin hyväksyttävissä. Ounasvaaralle tehty sijoittamispäätös ei siten täyttänyt niitä tunnusmerkkejä, joita asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat edellyttäneet.