Rovaniemellä eläminen on menossa yhä ankeammaksi. Harrastan kesäisin suunnistusta ja talvella uintia. Kumpaankin harrastustoimintaan on tulossa lähitulevaisuudessa huomattavia heikennyksiä.
Ensin kaupunginvaltuusto muutti Rovaniemen yleiskaavaa niin, että mökkikylän rakentaminen Ounasvaaran laelle mahdollistettiin. Vaikka suunnistusrasteja harvemmin sijoitetaan suunnitellulle mökkialueelle, vaikeuttaa rakennustyöt, mökit ja liikenne alueella liikkumista. Alueen upean järeän metsän hakkaaminen voi harmittaa joka käynnillä myös niin paljon, että Ounasvaaralle ei ehkä halua mennä enää lainkaan.
Sitten tuli uimahallipäätös. Olen kerran käynyt uimassa Santasportin altaassa ja kokemus oli erittäin epämiellyttävä, kun samaan aikaan altaassa oli kilpauimareita, jotka saivat aikaan melkoisen pärskeen ja metelin. Kulkeminen Ounasvaaralle linja-autolla tuo myös lisäkustannuksia osa-aikaisen kukkaroon, enkä millään usko, että bussivuoroja edes saadaan niin kattaviksi, että ne sopivat aikatauluihini.
Nyt sitten tuli päätös, joka vaikuttaa jo ihan lähitulevaisuudessa olennaisesti arkielämääni: opetusravintola Oppipoika on päätetty lopettaa kevätlukukauden jälkeen.
Käyn Oppipojassa säännöllisesti lounaalla, koska sen tarjoama hinta-laatusuhde on Rovaniemen parasta. En ole löytänyt keskikaupungilta lounaspaikkaa, jossa saa yhtä hyvää keittoa. Etenkin sosekeitot ovat paljon parempia kuin muissa lounaspaikoissa. Sen tulin jälleen todenneeksi hiihtoloman aikana kun Oppipoika oli kiinni.
Olen osa-aikainen työntekijä ja palkkani on niin pieni, ettei muut, kalliimmat lounaspaikat oikein houkuta. Surenkin jo nyt, että minunkin elämässä taisi alkaa eväiden kanto töihin.
Suren myös sitä, että yksi pieni arkielämän luksus jää pois. Nimittäin Oppipojassakin voi kerätä lounaspassiin leimoja ja kun 11. leima on saatu, pääsee siellä syömään á la carte -listalta.
Minä pyydän: vaihtakaa nämä ankeuttajat valtuustossa parempiin. Sellaisiin, jotka kuuntelevat rovaniemeläisiä paremmin.