Miikka Keränen piti asiattomana äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta eduskunnassa käytyä lähetekeskustelua (UR 5.10.)
Keränen rinnastaa aloitteen isyyslain mukaiseen tunnustamiseen. Rinnastus vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Isyyden tunnustaminen perustuu biologiseen isyyteen toisin kuin toisen äidin nimeäminen lapselle syntymästään lähtien.
Aloite purkaisi tähänastisen linkin vanhemmuuden ja biologian välillä. Jos äitejä voi olla kaksi, niin miksi ei kolmea? Jos äitejä voi olla kaksi, niin miksi ei isiä? Jälkimmäinen tapaus johtaisi naisen ja lapsen kannalta hyvin kyseenalaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin.
Meillä on Suomessa selkeä ja oikeudenmukainen käytäntö siinä, kuka on lapsen äiti. Äiti on lapsen synnyttänyt nainen. Lisäksi sijais- ja adoptioäitien rooli on tärkeä: äitinsä menettäneelle järjestetään korvaava kokemus.
Äitiyden ei tulisi olla asia, josta pitää kiistellä tai jonka suhteen voi muuttaa mieltään. Äitiyslaki tekisi siitä sellaisen. Lain tähtäimessä on parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta lesbopareille, ei lapsen tosiasiallisia elinoloja. Lapsen saamisen erottaminen luonnollisesta vanhemmuudesta tekee lapsesta ikään kuin tuotteen, jonka voi hankkia.
Oikeuksien antaminen äidin kumppanille yksinkertaisen tunnustusmenettelyn kautta ei voi olla vaikuttamatta äidin ja lapsen oikeuksiin. Pahimmassa tapauksessa biologinen äiti menettää lapsensa huoltajuuskiistassa – jäljelle jäisivät vain elatusmaksut.
Itse en ymmärrä tarvetta sellaiselle äitiyslaille, jossa äiti esityksen mukaan voisi olla myös mies.