Kuntaveron osuus on jokaisen kukkarosta merkittävä. Siksi ei ole aivan sama keitä valtuustossa on tästäkin asiasta päättämässä. Uudet valtuutetut tulevat ratkaisemaan uustasoisesta verotuksesta.
Vuonna 2019 sote-uudistuksen myötä kuntavero alenee 12,3 prosenttia siirtyen valtion verotettavaksi. Vaikka kuntien veronkorotuksia hillitään sääntelyllä, on oltava tarkkana, ettei siirtymävaiheessa kokonaisverokanta nouse.
Verotaso on merkityksellinen paitsi kaupungin elinvoimaisuuden, myös kaupungin kilpailukyvyn kannalta. Nyt maksamme 21 prosenttia kuntaveroa. Tärkeimpien kilpailijakaupunkien verotus on kevyempi, noin 19–20 prosenttia.
Rovaniemi syö enemmän kuin tienaa. Vaikka vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa 4,7 miljoonaa euroa plussaa, ei se kerro koko totuutta. Tulokseen auttoivat positiiviset kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 miljoonaa ja lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 miljoonaa.
Koko valtuustokauden ajan kaupungin vuosittaiset menot ovat olleet merkittävästi tuloja suuremmat. Rahoitusvaje oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä noin 6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 talousvaje on 12 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2015 vaje oli lähes 30 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2015 puheenjohtajakaudellani vaadimme talouden ryhtiliikettä ja esitimme kriittiset menestystekijät tilanteen kohentamiseksi.
Kaupungin taloustilanne on jatkossa tiukempi. On kyettävä investoimaan tulevaisuuteen, kasvuun ja kehitykseen. Palveluverkot ovat huonossa kunnossa ja infraa on kohennettava.
Paineita verotuksen kiristämiseen on. Ensisijaisesti on kuitenkin käytävä läpi kaikki kuluerät, myös kasvatettava muita tuloja sekä kehitettävä rakenteita ja prosesseja. Kuntalaisten kukkarolle meneminen, joko verojen tai maksujen muodossa, on aivan viimeinen keino kaupungin talouden tervehdyttämisessä.
Toiminnan ja hallinnon tehostaminen on verovarojen vastuullista käyttöä. Kokoomus on kuluneella valtuustokaudella painottanut talouden tervehdyttämistoimia ilman verokorotuksia.