Kaupunginkirjaston Lappi-osastolla alkaa ensi maanantaina luentosarja Kadonnutta Petsamoa etsimässä . Teeman käsittely alkaa alueen alkuperäiskansasta.
Kolttasaamelaiset olivat alkuperäisväestönä Paatsjoen, Petsamon ja Suenjelin siidoissa vuoteen 1944. Toisen maailmansodan jälkeen kolttasaamelaiset asutettiin Inariin.
Hallintotieteen maisteri Irja Jefremoff kertoo kolttasaamelaisten historiasta ja siitä, kuinka vuosikymmenten kuluessa kolttasaamelaisnuorten identiteetti vahvistui ja oman kulttuurin arvostus nousi 2000-luvulla.
Lapin matkailun alkutaivalta avaava luento kuullaan 12.3. Kirjailija Seppo J. Partanen kertoo sanoin ja kuvin Petsamon matkailun vaiheista.
Petsamo ja tie sinne 1920-luvun alussa aloitti Lapin kehityksen Ultima Thulesta, uloimmasta Pohjolasta koko maailmaa kiinnostavaksi matkailukohteeksi. 1930-luvulla ryhdyttiin määrätietoisesti rakentamaan Lapin matkailupalveluja: perustettiin kansallispuistot, rakennettiin hotelleja ja matkailumajoja. Samalla käynnistettiin monet sellaiset toiminnat, joihin Lapin matkailu nykyisin pohjautuu.
Maanantaina 26.3. kuullaan kaksi luentoa. Ympäristöneuvos Pekka Vuononvirta kertoo Kubatsinin (nyk. Vuononvirta) suvun matkasta Suma-kauppalan ja Uhtuan Röhön kautta Petsamoon ja elämästä Parkkinassa. Miten myöhemmin siirtolaisuuden tuomat haasteet ja Petsamon menettämisestä johtuva ikävä ovat vaikuttaneet perheeseen?
Petsamo-seuran puheenjohtaja Toivo Kunnari kertoo mitä Petsamo on tänään, kun suomalaisten lähdöstä on kulunut yli 70 vuotta.
Luentosarjan päättää 9.4. Jukka Nyyssösen luento, joka kartoittaa vähemmän tunnettuja puolia kuuluisasta 1920-luvun kolttasaamelaistutkimuksesta. Minkälaisia politiikkoja kolttasaamelaistutkimus palveli? Millä lailla motivoitunutta hänen rotututkimuksensa oli? Tutkija Jukka Nyyssönen näyttää parhaat palat Tromssan yliopistomuseossa säilytettävästä Väinö Tannerin valokuvakokoelmasta.
Petsamon alueen karttoja esittelevä, aiemmin kirjastossa esillä ollut näyttely Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa on nyt esillä myös verkossa osoitteessa lapinkavijat.rovaniemi.fi. Karttoja voi suurentaa ja tutkia kotikoneelta hyvinkin tarkasti.