Kirjaston Lappi-osaston syksyn luentosarja vie sata vuotta taaksepäin vasta itsenäistyneen Suomen kuohuihin Rovaniemellä, Peräpohjolassa ja Lapissa. Luentosarjassa kerrotaan, mitä tapahtui Lapissa sisällissodan vuonna 1918.
Miten tavalliset ihmiset ajautuivat toisiaan vastaan? Miten kahtia jakautunut kansa selvisi yhdessä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä Lapin, Peräpohjolan ja Rovaniemen yhteiskunnallisissa oloissa? Ja miten nuo kuohuvat ja väkivaltaiset vuodet näkyivät kaunokirjallisuudessa?
Luentosarjan avaa maanantaina 24. syyskuuta FT, historiantutkija Matti Enbuske otsikolla Peräpohjola ja Lappi sisällissodassa. Esitelmässä paneudutaan punaisten toimintaan pohjoisessa ja käydään Peräpohjolan alueen taisteluissa. Enbuske kysyy, miksi pohjoisimmassa Suomessa ajauduttiin väkivaltaan ja joukkoteloituksiin, vaikka täällä ei ollut varsinaisia Etelä-Suomen kaltaisia teollisuuspaikkakuntia.
Kirjailija Anneli Kanto luennoi 8. lokakuuta otsikolla Rivimiehiä ja -naisia, punaisia ja valkoisia. Kanto on kirjoittanut romaaniparin Veriruusut ja Lahtarit, joista ensimmäinen kertoo sisällissodasta nuorten hamekaartilaisten näkökulmasta, toisessa taas ovat pääosassa pohjalaispojat, jotka liittyivät valkoiseen armeijaan. Kummankin puolen rivimiesten ja -naisten sotakokemukset ovat hänen aiheenaan luennolla.
FT, historiantutkija Ulla Aatsinki luo katsauksen Lapin poliittisten olojen kehittymisestä sotien välisenä aikana. Aatsinki tarkastelee muun muassa lappilaisten äänestyskäyttäytymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, mutta erityisesti hän keskitty työväenliikkeen vaiheisiin sisällissodan jälkeen. Aatsingin luento kuullaan 15. lokakuuta.
FT, tietokirjailija Veli-Pekka Lehtola kertoo 19. marraskuuta kansalaissodasta ja Lapin kirjailijoista. Monet myöhemmin tunnetuksi tulleet Lapin kirjailijat osallistuivat kansalaissotaan tai siihen liittyviin sotatoimiin jollakin tavoin.
Arvi Järventaus, Samuli Paulaharju, K. M. Wallenius, E. N. Manninen ja Tuomas Inarilainen (Tuomo Itkonen) olivat kokemassa sodan omilla suunnillaan, mutta kansalaissodan jälkeen he palasivat tai ajautuivat Lappiin. Vaikka monikaan ei tehnyt kaunokirjallisuutta sota-ajasta sinällään, monia siihen liittyviä asioita voidaan lukea heidän teksteistään.