Euroopan avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen pitkä tutkimusretki päättyy perjantaina. Vuonna 2004 avaruuteen ammuttu luotain laskeutuu kohdekomeettansa pinnalle, ja sen yhteys maahan katkeaa puolenpäivän jälkeen Suomen aikaa.
Luotain tekee Tshurjumovin-Gerasimenkon komeetalla seuraa Philae-laskeutujalle, jonka Rosetta lähetti kiertoradalta ottamaan näytteitä marraskuussa 2014. Emoalus ja laskeutuja tosin päätyvät vastakkaisille puolille komeettaa, joka kiitää nyt noin 710 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
Esan tutkijat korostavat, että Rosettan ja Philaen odysseia on osoittautunut perin antoisaksi tieteelle.
- Kukaan ei osannut arvata sitä, että komeetat olisivat niin kummallisia ennen kuin Rosetta pääsi perille kiertoradalle, linjaa Esan robottiyksikön johtajistoon kuuluva Fabio Favata.
Yllätyksiin lukeutui se, että tällä ja muilla 67P-tyypin komeetoilla onkin kaasukehässään happimolekyylejä. Nyt tehdyt havainnot niin ikään tukevat olettamaa siitä, että Maahan muinoin törmänneet komeetat ovat saattaneet tuoda planeetalle aminohappoja, jotka ovat välttämättömiä elämän synnylle.
Kysymysmerkin planeettojen syntytavan teorioihin kirjoittaa sekin, että tutkitulla komeetalla ei olekaan magneettikenttää.
Osapuilleen "kylpyammeankan" muotoinen kohdekomeetta lisäksi osoittautui hajultaan tyrmääväksi. Jos yhdistää mätien kananmunien, hevosen virtsan, alkoholin ja kitkerien mantelien hajut, päätyy tutkijoiden mukaan melko lähelle Tshurjumovin-Gerasimovin löyhkää.
"Avain aarrearkkuun löytyi"
Vaikka Rosettan ja Philaen matka tulee nyt vääjäämättä päätepisteeseensä, hanke on kaikkea muuta kuin ohi.
Luotain ja laskeutuja ovat lähettäneet suuret määrät tietoa, kuvia ja mittaustuloksia. Materiaalin tutkiminen vie vuosikymmeniä.
- Käytin mission alussa metaforaa, jonka mukaan Rosetta toisi avaimen aurinkokonnan salaisuuksien aarrearkkuun. Nyt olemme mielestäni löytäneet avaimen, mutta se on palasina lattialla. Meidän on koottava avain ennen kuin voimme avata arkun, muotoilee Esan tieteellinen neuvonantaja Mark McCaughrean.
Avaruusjärjestön mukaan Rosetta tekee erään tärkeimmistä töistään aivan loppumetreillä: se saa kerättyä ja lähetettyä vielä paljon tärkeää tietoa 14 tuntia kestävän laskeutumisensa aikana.
Luotain osuu komeetan pintaan kävelyvauhtia, joten Esan mukaan ei ole syytä puhua törmäyksestä. Yhteyttä Rosettaan ei kuitenkaan enää perillä saada.
Kuukylästä väliasema?
Rosettan ja Philaen retki on maailman ensimmäinen avaruusmatka, jolla on päästy komeetan kiertoradalle ja lopuksi laskeutumaan. Osaltaan tämäkin missio on lisännyt valmiuksia yltää seuraaviin tavoitteisiin.
Moni on leimannut idean Kuuhun perustettavasta tutkimuskylästä hölynpölyksi. Esan tuore johtaja Jan Wörner on eri mieltä.
Wörner visioi, että Kuun tutkimuskylä korvaisi kansainvälisen ISS-avaruusaseman, jonka odotetaan toimivan vuoteen 2024.
Kuuhun olisi Esan luotsin mukaan tarkoitus lähettää sekä ihmisiä että robotteja. Kuukylän tehtävin sisältyisi jopa kaivostoimintaa. Se toimisi myös välietappina kauemmas, kuten Marsiin, matkaaville aluksille.
Miehitetyt lennot Marsiin ovatkin jo suunnitteluasteella.
Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasa puolestaan haluaa kaapata asteroidista lohkareen, joka siirrettäisiin Maan kiertoradalle. Näin astronautit pääsisivät tutkimaan ja testaamaan avaruuslohkaretta. Tavoite siitä, että Maata kohti törmäyskurssilla saapuva asteroidi kyettäisiin ohjaamaan Maan ohi, on sen sijaan vasta ajatustasolla.
Rosetta-luotain ja sen kuljettama Philae-laskeutuja ovat nousseet julkisuuteen tavalla, jota Euroopan avaruusjärjestö Esa ei osannut ennakoida. Esa teetätti kaksikosta inhimillisiä piirteitä omaavat animaatiohahmot. Piirrosversioista on muodostunut harvinaisia tieteen julkimoita.
- Niiden suosio on ollut valtava. Luulen, että Rosettan matkan loppuminen perjantaina johtaa suureen määrään kyyneliä, myöntää Esan tieteellinen neuvonantaja Mark McCaughrean.
Moni lapsi ja aikuinenkin on mieltänyt komeetan jäljittäjän ja laskeutujan sarjakuvahahmoiksi, siskoksi ja sen pikkuveljeksi. Ne on opittu näkemään parina, joka seuraa urheasti komeettaa ja lähettää siitä tärkeää tietoa Maahan.
- Meidän on pidettävä aika kylmäverisellä tavalla huoli siitä, että ihmiset todella ymmärtävät avaruusmatkan päättyvän nyt. Okei, me loimme nämä rakastettavat hahmot. Kaikella on kuitenkin rajansa, tämän täytyy loppua, McCaughrean huokaa.
Pienimpien fanien tunteita yritettiin säästää jo siinä vaiheessa, kun Philae-laskeutuja lopetti toimintansa komeetan pinnalla. Animaatiossa nähtiin, miten Philae veti ylleen peittoa majapaikassaan, joka oli koristeltu sen valokuvin ja sitä koskevin lehtileikkein.
- Meidän ei tarvinnut tappaa Philaeta. Se vain nukahti, avaruustutkija luonnehtii osittain suomalaisista osista valmistetun laskeutujan piirrosminän kohtaloa.
Suosiota kuvannee vaikkapa se, että Philaella on yhä liki 450 000 Twitter-seuraajaa.
Kuluttajien psykologiaan perehtynyt Lontoon yliopiston tutkija Dimitrios Tsivrikos arvioi, että avaruushankkeen popularisointi onnistui yli odotusten muun muassa siksi, että luotaimen ja laskeutujan hahmot olivat leikkisiä.
Tsivrikos antaa lohdullisen arvioin siitä, mitä nyt seuraa. Hän ei odota suurimittaista suremista.
- Jokaisen videopelin lopussa on fantastinen lause, joka sanoo Game over. Olemme tottuneet nykyisin siihen, että hahmot kuolevat.