Lounais-Lappi

Kemin Pajusaareen takuulla isoja panostuksia

Metsä Fibren tehdashankkeen vetäjä Timo Merikallio sanoo, että investointipäätös jättitehtaasta voi syntyä vuonna 2020.

Jussi Saarela
Jos Pajusaareen ei tule isoa biotuotetehdasta, niin Metsä Fibre uudistaa vanhan sellutehtaan.

Jos Pajusaareen ei tule isoa biotuotetehdasta, niin Metsä Fibre uudistaa vanhan sellutehtaan.

Jussi Saarela

Metsä Fibren Kemin Polar King -sellutehdashankkeen projektijohtaja Timo Merikallio sanoo, että yhtiön teollinen toiminta jatkuu varmasti Kemin Pajusaaressa pitkälle tulevaisuuteen. Yhtiön hiljattain käynnistämän esiselvityshankkeen ensimmäinen vaihtoehto on rakentaa uusi iso biotuotetehdas ja toinen vaihtoehto on nykyisen sellutehtaan uudistaminen. Muunlaisia suunnitelmia projektijohtajan mukaan ei ole olemassa perinteiselle tehdaspaikkakunnalle.

– Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko rakennamme uuden ison tehtaan tai ylläpidämme kehitysinvestoinneilla vanhaa tehdasta, mutta kolmatta vaihtoehtoa eli sitä, että teollinen toiminta täällä loppusi, ei ole olemassa.

Merikalliolla on pitkä kokemus metsäteollisuudesta. Vuodesta 1983 alalla työskennellyt diplomi-insinööri oli projektijohtaja myös Metsä Fibren jättimäisen biotuotetehtaan rakentamisessa.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin esiselvityshankkeelle on perustettu seurantaryhmä, johon kuuluvat Metsä Groupin, Kemin kaupungin, Kemin Sataman, Digipoliksen, Lapin ely-keskuksen ja Liikenneviraston edustajat. Vastaavanlainen seurantaryhmä toimi myös Äänekosken biotuotetehdashankkeen parissa.

– Esiselvityksessä on kaksi fokusta. Tärkein asia on puun saatavuus ja toinen on mahdolliset tarvittavat kehitysinvestoinnit tie-, väylä- ja ratainfraan.

Tällä hetkellä Kemin sellutehdas käyttää 3,1 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Äänekosken biotuotetehdas käyttää vuodessa puuta yli kaksinkertaisesti, 6,5 miljoonaa kuutiometriä, minkä suuruinen olisi suunnilleen myös Kemin jättitehtaan puunkäyttö.

– Tuotantokapasiteetti ja puunkäyttö siis tuplaantuisivat Kemissä. Esiselvityksen tärkein tehtävä on katsoa, miltä puun saatavuustilanne näyttää.

Ajoksen sataman väylän syventäminen kymmenestä kahteentoista metriin olisi Merikallion mukaan tarpeellinen investointi, jotta riittävän kokoiset alukset pääsisivät tuotteita Kemistä hakemaan.

– Kasvava markkina on meillä Kaukoidässä ja sinne on tarkoitus ajaa isoilla aluksilla.

Seurantaryhmän ensimmäinen kokous pidettiin juhannuksen jälkeen 25. kesäkuuta, jolloin oli myös ensimmäinen avoin yleisötilaisuus hankkeesta Kemissä. Seurantaryhmässä on tie-, rata- ja satama- sekä väyläasioihin keskittyvät työryhmät. Muut paitsi tieryhmä ovat pitäneet ensimmäisen kokouksen.

– Tietoa rupeaa pikkuhiljaa tulemaan. Tarkoitus on, että kun tämä työ loppuu keväällä 2019, asiat ovat selvillä kaikilta osin.

Joulukuussa Metsä Fibre aikoo järjestää seuraavan avoimen yleisötilaisuuden, jossa kerrotaan esiselvityshankkeen etenemisestä. Ensi vuonnakin tietoa on tarkoitus jakaa yleisesti.

Paikalliset ihmiset ja yritykset saavat tietoa hankkeesta yleisötilaisuuksien lisäksi www.keminbiotuotetehdas.fi -sivustolta, jossa voi myös esittää kysymyksiä ja antaa palautetta.

Kemin hankkeen nimeksi valikoitui paikkakunnan henkilöstölle järjestetyssä nimikilpailuissa Polar King. Kemin Metsä Boardin kartonkitehtaan koneen nimi on samantapainen, sillä se nimettiin vuosikymmeniä sitten Polar Queeniksi.

Ensi kesänä valmistuvan esiselvityksen jälkeen käynnistyvät uuden biotuotetehtaan esisuunnitteluvaihe ja YVA- ja ympäristölupamenettely, jos Metsä Fibre päättää aloittaa jättitehtaan suunnittelun. Toinen vaihtoehto on nykyisen sellutehtaan modernisointi. Jättitehtaan mahdollinen esisuunnittelu kestää noin vuoden.

Jos kaikki menee hyvin, investointipäätös syntyy vuonna 2020 ja sen jälkeen tehtaan rakentaminen kestää reilut kaksi vuotta. Tehdas olisi siten valmis 2022–2023 riippuen päätöksenteon sujuvuudesta. Äänekosken biotuotetehtaan tekeminen kesti 26–27 kuukautta.

– Tehdas valmistuisi aikaisintaan vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla.

Jos Metsä Fibre päätyy toiseen vaihtoehtoon eli nykyisen tehtaan modernisointiin, alkaa tehtaan uudistaminen osasto kerrallaan. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti pysyisi siinä tapauksessa ennallaan 620 000 tonnissa. Vieressä pyörivä Metsä Boardin kartonkitehtaan tuotantokapasiteetti on 420 000 tonnia. Kemin jättitehtaan tuotantokapasiteetti olisi lähtökohtaisesti yhtä suuri kuin Äänekoskella eli 1,3 miljoonaa tonnia.

Äänekosken biotuotetehtaan hintalappu oli 1,2 miljardia euroa. Kemin mahdollisen jättitehtaan hinta selviää myöhemmin. Investointia tukee hyvin sellun ja kartongin hyvä markkinatilanne.

Pajusaaren tehdasalueen aitojen sisäpuolella teolliset työpaikat eivät Merikallion mukaan lisääntyisi "ydintehtaalla", vaikka jättitehdas toteutuisi, mutta muut alueelle tulevat yksiköt toisivat uusia työpaikkoja. Puunkorjuuseen ja -kuljetuksiin uusi biotuotetehdas toisi ainakin 500 uutta työpaikkaa. Lisäksi välilliset työllisyysvaikutukset olisivat merkittäviä.

Nykyinen sellutehdas työllistää koko arvoketjussaan 1 500 henkilöä ja Äänekosken tehdas 2 500 henkilöä. Siihen kuuluvat tehtaiden omien työntekijöiden lisäksi muun muassa puunkorjuussa ja kuljetusten parissa työskentelevät henkilöt.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös