Eletään joulukuun alun päiviä. Kemin Kivikankaalla asuvat Päivi Kallio ja Reijo Mattson lähtevät Rytikariin Suomi 100 -juhliin.
Puhelimet on kytketty äänettömään tilaan, kuten juhlissa kuuluukin.
Kallio kaivaa kännykän esiin kuvatakseen juhlallisuuksia. Hän huomaa saaneensa useita puheluita. Myös Mattsonin puhelin on soinut monta kertaa.
Kallion veljenpoika soitti kysyäkseen tietävätkö Kallio tai Mattson, kenen talo on tulessa juuri samalla kadulla, jolla he asuvat.
– No ei meidän ainakaan, kun meillä on Verisure-hälytysjärjestelmä, sanoin veljenpojalle. Kehotin Reijoa katsomaan puhelintaan oliko hälytysfirmasta otettu yhteyttä, Kallio muistelee.
Puheluja oli tullut Mattsonin ystäviltä ja tuntemattomasta numerosta.
– Olin vasta vaihtanut puhelinta, joten numero ei ollut muistissa. Soitin numeroon, jossa vastattiin: ”Verisure. Teiltä on tullut palohälytys”.
Kallio muistaa menneensä tilanteessa shokkiin, mutta Mattson pysyi rauhallisena.
– Aika lujaa lähdettiin kotiin päin. Olimme lähteneet kotoa 11.30 ja kello 14 mennessä talo oli täysin palanut, Kallio kertoo.
Poliisit olivat sulkeneet kotiin vievän tien, mutta he päästivät Mattsonin ja Kallion läpi, kun kuulivat, että he ovat asukkaita.
Pariskunta on katsonut myöhemmin uutisia tulipalosta.
– Tuntui todella pahalta katsoa niitä. En ole saattanut katsoa esimerkiksi videota, jonka YLE Kemi kuvasi, Mattson toteaa.
Mattson ja Kallio ovat koti-ihmisiä. He tykkäävät olla kotona, remontoida ja sisustaa. Joulukuun alussa oli vaihdettu jo jouluverhot ja jouluvalot koristivat kotia.
– Olimme hankkineet jo lahjoja ja kortteja, mutta ne kaikki olivat hetkessä kadonneet, Mattson toteaa.
Onni onnettomuudessa oli se, että Reijo Mattsonin veljen omistama talo oli juuri tyhjillään, kun veli etsi siihen vuokralaista.
Tulipalo sai alkunsa lämmöntalteenotto- ja lämminvesiboilerista.
– Laite on iso reteli, jossa on 170 litraa vettä. Se pitää siirtää nosturilla pois, Mattson kertoo.
Palosyyntutkija oli havainnut sähkökäyriä tutkiessaan, että ennen tulipaloa käyrissä näkyi selkeä sähkökuorman nousu.
– Laitteen lämpövastukset ovat ehkä hirttäneet päälle. Vastaavia tapauksia on kuulemma ollut enemmänkin Suomessa ja Ruotsissa, Mattson sanoo.
– Uuteen taloon meille tulee samanlainen tilalle. Olenkin kysynyt, että uskaltaako sellaiseen luottaa, Kallio jatkaa.
Tulipalon jälkeen ensimmäinen viikko meni kuin sumussa. Ensin Kallio ei saattanut edes katsoa palaneeseen taloon päin. Joka kerta, kun kävimme siinä, tuli ihan kauhean paha olo.
Tulipalo tuhosi käytännössä kaiken talon sisällä olleen omaisuuden. Eniten Kallio suree kuitenkin muistojen ja sekä muistoja herättävien asioiden menettämistä.
– Sinne meni siihen asti eletty elämä.
Tulipalo tuhosi kaikki valokuvat. Esimerkiksi Mattsonin vanhemmilta ja isovanhemmilta jälkeen jääneitä. Ihmiset usein ajattelevat, että kannattaisi skannata kuvat ja tallettaa ne vaikkapa pilvipalveluun.
Hädän keskellä Mattson ja Kallio saivat huomata, kuinka paljon hyviä ihmisiä onkaan. He ovat saaneet todella paljon apua tuntemattomiltakin. Vakuutus toki korvaa menetykset, mutta alkuun pariskunta pääsi ihmisten tuella.
– Olemme saaneet kaupoilta tavaraa ja lahjakortteja. Yksityiset ihmiset ovat keränneet rahaa ja tavaroita meille. Ennen kaikkea meidän täytyy kiittää Reijon kaveria Kaivolan Jounia , joka organisoi keräyksen, Kallio kertoo.
Jälkeenpäin on hyvä jossitella. Jos Mattson olisi ollut kotona, olisiko hän ennättänyt vapaapalokuntatoimintaa harrastaneena miehenä sammuttaa palon.
– Ainahan sitä jossitellaan. Mutta kun elämme tätä päivää, niin emme voi tietää mitä tapahtuu, Kallio toteaa.
Mikäli pariskunta olisi ollut kotona, olisivat he luultavasti havainneet tulipalon, koska talossa oli useita palohälyttimiä. Hälytyksestä meni myös tieto Verisuren vartiointifirmalle.
– Olen kritisoinut sitä, että Verisure on saanut palohälytyksen kello 12.53. Heidän vartijansa on tullut meidän talollemme vasta 13.21. Naapurit ovat kello 13.19 soittaneet palokunnan. Miksi vartiointiyrityksellä on ollut niin pitkä viive, ennen kuin se on tullut paikalle, Kallio kysyy.
Verisuren tuotantojohtaja Kimmo Valkeapää kertoo, että heidän hälytyskeskukseen tulevat palohälytykset todennetaan ensin aiheellisiksi ennen kuin asiasta ilmoitetaan hätäkeskukselle.
Tulipalo todennetaan kodin ilmaisimien avulla tai soittamalla yhteyshenkilölle. Mikäli kumpikaan keino ei tuota tulosta, saapuu vartija paikalle ja soittaa tarvittaessa hätäkeskukseen.
