Valtion metsissä tehtävät avohakkuut pitäisi lopettaa ja kieltää lailla, suurten suomalaisten ympäristöjärjestöjen ajama kansalaisaloite esittää .
Aloitetta perustellaan muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä, ilmastonmuutoksen rajoittamisella ja metsien retkeily-, marjastus- ja metsästyskäytön helpottamisella.
–Metsiemme käyttö on pitkään perustunut avohakkuisiin ja huonot vaikutukset näkyvät koko ajan rajummin. On olemassa kuitenkin vaihtoehtoja, jotka ovat retkeilyn, luonnonarvojen, ilmaston ja vesistöjen kannalta parempia, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä .
–Pitkään jatkunut intensiivinen avohakkuumetsätalous heikentää metsälintujen elinmahdollisuuksia. Lajeja, jotka ovat erityisesti kärsineet avohakkuiden takia, ovat esimerkiksi metso, kuukkeli, hömötiainen ja töyhtötiainen", kertoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
Avohakkuiden tilalle aloitteessa ehdotetaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Se tarkoittaa, että koko maiseman hakkauttamisen sijaan metsästä kaadetaan vain kookkaimmat puut 15–30 vuoden välein ja metsän annetaan uudistua itsekseen.
Taloudellisia vaikutuksia avohakkuista luopumisella olisi suuntaan ja toiseen. Aloitteen mukaan jatkuva kasvatus on avohakkuita kannattavampaa varsinkin, jos kasvupaikka on karu tai uuden metsän istuttaminen on kallista. Avohakkuista luopumisesta seuraa taloudellisia menetyksiä tiheissä metsissä, jotka koostuvat lähinnä samanikäisistä ja samanlaisista puista.
Aloitteen alullepanijat edustavat Suomen Luonnonsuojeluliittoa, Greenpeacea, Luonto-Liittoa, Birdlife Suomea ja Natur och Miljötä.
Jos kansalaisaloite saa 50 000 allekirjoitusta, eduskunnan pitää käsitellä se.
Vuonna 2015 yksityishenkilön ajama kansalaisaloite kaikkien avohakkuiden kieltämiseksi sai noin 2 000 allekirjoitusta.
Avohakkuu
Metsänkäsittelymenetelmä, jossa metsä uudistetaan poistamalla puusto tietyltä alueelta kokonaisuudessaan. Käytetään myös termejä uudistushakkuu ja päätehakkuu.
Jokaiselle avohakatulle hehtaarille on jätettävä 5–10 säästöpuuta edistämään lahopuun syntymistä ja monimuotoisuutta.
Avohakatulle alueelle perustetaan uusi taimikko istuttaen tai kylväen.
Muita tapoja
Harvennukset : Harvennuksessa osa puustosta poistetaan, jolloin jäljelle jäävien puiden elinvoimaisuus lisääntyy, puusto järeytyy nopeammin ja metsänomistajalle koituu hakkuutuloja. Harvennukset tehdään tavallisesti hakkuukoneella.
Siemenpuuhakkuu: Hakkuualalle jätetään terveitä, hyvälaatuisia ja hyvälatvuksisia valtapuita siemenpuiksi 20 – 100 puuta hehtaaria kohti. Kun uudistusala on taimettunut, siemenpuut poistetaan, jotta taimikko pääsee kehittymään tasaisesti. Siemenpuuhakkuulla voidaan uudistaa luontaisesti mänty- ja koivuvaltaisia metsiä.
Suojuspuuhakkuu: Käytetään kuusimetsiin. Työt aloitetaan jo kymmenen vuotta ennen metsän päätehakkuuta väljentämällä puusto hyvin harvaksi, suojuspuita noin 100 – 300 hehtaarille. Kun alueelle on kasvanut kuusen taimikko, tehdään varsinainen suojuspuuhakkuu.
Kaistalehakkuu : Havumetsä uudistetaan luontaisesti reunametsän avulla. Metsään hakattavan kaistaleen leveys on 25 metriä reunametsästä. Hakkuutapaa käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa kangasmailla.
Pienaukkohakkuu: Enintään 0,3 hehtaarin suuruisia avohakkuita. Jätetään uudistumaan luontaisesti pyrkien lehtipuusekoitukseen.