Suomessa alle kahdeksankerroksissa asuinrakennuksissa on sallittua käyttää samantyyppistä eristettä kuin Lontoon palaneessa tornitalossa. Solumuovieristettä myös käytetään Suomessa, tietää ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen.
- Vaikea sanoa, kuinka yleisesti käytetään, mutta kyllä sitä käytetään.
– Jos tuollaista (Lontoon tornitalopaloa levittänyttä eristettä) käytetään suomalaisessa kerrostalorakentamisessa, niin tällöin pitää käyttää suojauksia, jotka estävät palon leviämisen eristeeseen ja eristeen sisällä, Kauppinen jatkaa.
Suojaamisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi paloherkän materiaalin pinnoittamista syttymiseltä suojaavalla aineella tai palokatkoilla, jotka rajaavat palon tietylle alueelle.
Kesäkuun puolivälissä Lontoossa syttyneessä tuhoisassa palossa uskotaan kuolleen ainakin 79 ihmistä. Grenfell Towerissa syttyneen palon epäillään levinneen julkisivussa käytetyn paloherkän solumuovieristeen takia. Palosta on aloitettu poliisitutkinta.
Kauppinen vakuuttaa, että Suomessa Lontoon tornitalon kaltaista paloa ei palomääräyksiä noudattamalla pääse tapahtumaan. Hän kertoo suomalaisten asuinrakennusten palomääräyksien olevan ajan tasalla julkisivumateriaalien suhteen.
– Ei meidän palomääräyksissä sellaisia asioita ole, joita täytyisi alkaa pohtia Lontoon tapahtumista saatujen tietojen pohjalta, Kauppinen sanoo.
Suomessa kerrostaloissa käytetään muun muassa huoneistokohtaista osastointia. Jos asunnossa syttyy tulipalo, se myös rajautuu yhden asunnon sisälle.
Rakennuslupakäytäntö edistää paloturvallisuutta
Paloturvallisuutta harvoin myöskään laiminlyödään Suomessa.
– Tiedossa ei ole, että olisi ongelmaa. Rakentaminen on luvanvaraista toimintaa. Viranomainen edellyttää riittävän laajat suunnitelmat ja katsoo, että turvallisuuteen liittyvät velvoitteet tulevat hoidettua, Kauppinen sanoo.
– Kun katsotaan, millaisia paloja tapahtuu, niin Suomessa ei ole ongelmaa, että taloja alkaisi häipyä savuna ilmaan, sanoo myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino.
Mahdollisena ongelmakohtana Leino näkee tiedon välittymisen rakentajalta viranomaiselle.
– Ilmeisesti Lontoon tornitalon tapauksessa on ollut kaksi saman valmistajan tuotetta, joista toinen oli paloturvallinen ja toinen turvattomampi. Jos rakentaja tekee taloudellisen näkökulman perusteella valintoja, niin välittyykö tieto vaihdetuista materiaaleista myös viranomaisille?
Turvallisuuspäällikkö painottaa, että virheitä ja laiminlyöntejä tehdään harvoin tarkoituksellisesti. Etenkin jos rakennusta korjataan, pitäisi uusien paikalle asennettavien materiaalien paloturvallisuus tarkistaa huolella.
Leino toivoo laajempien julkisivupaloa mallintavien testien käyttöönottoa.
– Korjausrakentamisen volyymi kasvaa, ja siellä nimenomaan käytetään lisälämmöneristämiseen ja julkisivun ulkonäön parantamiseen erilaisia materiaaleja. Tavoite olisi päästä testaamaan niiden palo-ominaisuuksia suuren mittakaavan kokeessa.
