Istun pirtissä. Ikkunan takana maa pimeä kuin mustassa säkissä, johon aika ajoin uhkaan viedä lapsilta lelut, jos ei järjestystä ala löytyä. Olen kipeää lasta hoitamassa. Luoja ja Alman palkkakonttori ties monettako päivää tänä syksynä.
Lapsella räkä ja kuume. Tai märkärupi. Vai oliko oksennustauti. Aina kuitenkin joku.
Ensimmäisinä viikkoina koetin olla tärkeä ihminen ja hyvä työntekijä ja tehdä keskeneräisiä töitä iltaisin ja öisin, kun rouva saapuili töistä.