LM sel­vit­ti hoi­va­ko­tien val­von­taa: Huo­nees­sa +35 läm­min­tä, vanhus ulos­teen pei­tos­sa, hoi­ta­ma­ton haava, va­le­sai­raan­hoi­ta­ja – Avi ei pitänyt ta­pauk­sia kovin moi­tit­ta­vi­na

Tuntemattomaksi jäänyt taho otti yhteyttä vanhustenhoidon valvojiin viime heinäkuussa. Sisälämpötila oli noussut helteisen sään aikana yli +35 asteeseen Attendon palvelukoti Fregatin huoneissa Oulussa. Vanhuksia jouduttiin viemään hoivakodista kuumuuden takia sairaalaan, todetaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avin) valvonta-asiakirjassa.

Toinen aviin yhteyttä ottaneista nimettömistä kantelijoista kertoi todenneensa tilanteen sietämättömyyden hoivakodissa henkilökohtaisesti. Hän mainitsi, että muistisairaat asukkaat eivät kykene ilmaisemaan tarpeitaan tai tuntemuksiaan, kuten janoa. Siksi he eivät pääse hoivakodista tukalaa hellettä pakoon, yhteydenotossa kerrottiin.

Useita kuolemia

Kuolemantapauksia oli 86-paikkaisessa hoivakodissa neljä. Yksi hoivakoti Fregatin yksikön tiimivetäjistä kertoi aville, että nesteytykseen ja pukeutumiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Helteiden aikana yksi vanhus joutui kyseisestä yksiköstä sairaalaan keuhkokuumeen takia. Hän menehtyi myöhemmin.

Toisen yksikön vanhuksista kuoli kolme. Yksi heistä sairastui helteiden aikana keuhkokuumeeseen ja menehtyi sairaalassa. Kahden muun asukkaan kuolema johtui yksikön tiiminvetäjän mukaan "asukkaiden iästä, sairauksien etenemisestä ja yleisvoinnin laskusta”.

Fregatin kolmannessa yksikössä asukas joutui sairaalahoitoon määrittämättömän kuumeen vuoksi ja toinen vanhus vastaavasti infektion ja yleistilan laskun vuoksi.

Avi pyysi hoivakodilta selvitystä tapauksista. Fregatin lääkäri katsoi, että kesän aikana asukkaiden kuolemissa tai sairastumisissa ei ollut erityistä yhtymäkohtaa kuumuuteen. Hoivakodin johtaja korosti, että kuolemantapauksia oli ollut kesän aikana kaikkiaan kuusi, joten osa kuolemista oli tapahtunut jo ennen hellejakson alkua.

Valvontapäätöksestä käy ilmi, että kuumuuden syynä oli viallinen ilmastointilaite. Hoivakoti otti ensimmäisen kerran yhteyttä ilmastointiongelmasta huoltoyhtiöön 9. kesäkuuta 2018. Ilmastointi saatiin korjattua seitsemän viikkoa myöhemmin, 27. heinäkuuta.

Asukkaita ei siirretty tilanteen takia toiseen hoivakotiin tai muihin väistötiloihin. Avin päätöksen mukaan henkilöstö mittasi hoivakodista matalimmillaan + 27 ja korkeimmillaan +32 asteen lämpötiloja.

Ei kovin moitittavaa

Kohtuuttoman kuuma. Näin Avin lakimies ja ylitarkastaja luonnehtivat 19. lokakuuta 2018 päivätyssä päätöksessään hoivakodin sisälämpötilaa helteiden aikana. Päätöksessä viitataan asumisterveysasetukseen, jonka mukaan lämpötilan pitäisi olla hoivakodissa enintään +30 astetta. Lämpötilaraja oli ylittynyt useaan otteeseen.

Avi kuitenkin katsoi, että palvelukodissa oli ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin kuumuuden vuoksi. Rakennuksessa oli otettu heinäkuun puolivälin jälkeen käyttöön ylimääräisiä jäähdyttimiä. Kaupasta ostettiin vanhuksille vichyvettä.

Mitä tapauksesta seurasi? Avi voi antaa Fregatin kaltaisille yksityisille hoivakodeille sanktioita, jotka perustuvat lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista.

Seuraamukset ovat lievimmästä vakavimpaan lueteltuina 1. kirjevastaus tai päätös tutkimatta jättämisestä, 2. ohjaus, neuvonta ja seuranta, 3. huomion kiinnittäminen, 4. huomautus, 5. määräys puutteen korjaamiseksi tai epäkohdan poistamiseksi, 6. toiminnan keskeyttäminen ja käyttökielto, 7. pakkokeinot määräyksen noudattamiseksi eli uhkasakon asettaminen sekä 8. toiminnan mahdollistavan luvan peruuttaminen. Vakavin eli yhdeksäs valvonnan seurauksista on avin yleishallintoyksikön mukaan rikosilmoituksen tekeminen poliisille.

Julkisen sektorin hoivapalveluiden sekä kanteluasioiden kohdalla seuraamukset vaihtelevat hieman, mutta päälinjat sanktioista ovat melko samankaltaisia.

Käytössä on myös sanktioita, jotka eivät perustu lakiin. Avien hallintoyksiköstä kerrotaan, että tällaisia ovat kehotus, velvoite sekä päätös valvonnan jatkamisesta. Avin mukaan lakiin perustumattomat seuraamukset ovat lievimpiä mahdollisia, koska ne ovat vain suosituksia. Esimerkiksi kehotusta ei ole pakko noudattaa.

Fregatin tapauksessa Attendoa kehotettiin päivittämään hoivakodin omavalvontasuunnitelmaa helteisiin varautumisen näkökulmasta. Seuraamus oli avin seuraamusasteikolla siis hyvin lievä. Muistisairaiden vanhusten pitäminen yli +35 asteen lämpötilassa ei ollut viranomaisten mielestä kovin moitittavaa.

Lännen Media selvitti hoivakoteihin kohdistunutta valvontaa tietopyyntöjen avulla aluehallintovirastoista ja valvontavirasto Valvirasta. Yksityisiä ja julkisia vanhusten hoivan toimijoita valvotaan eri puolilla Suomea aluehallintovirastoissa. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira valvoo laajoja ja merkityksellisiä tapauksia sekä ohjaa avien valvontatoimintaa.

Vuosina 2017–2018 aluehallintovirastot tekivät valtakunnallisesti yhteensä 351 vanhustenhuollon päätöstä, jotka koskivat yksityisiä ja julkisia hoivakoteja. Epäkohdissa oli kyse muun muassa henkilöstömitoituksesta, toteutetusta lääkehoidosta ja epäasiallisesta käytöksestä tai kohtelusta.

Avi päätti 160 tapauksessa, että palveluntuottajalle ei koidu seuraamuksia. Esimerkiksi huomautus oli valvonnan seurauksena 20 kertaa, huomion kiinnittäminen 65 ja kehotus 22 kertaa.

Kanteluasiat eivät ole mukana luvuissa. Pelkästään viime vuonna niitä oli yli sata.

Yhden hoitajan vastuulla 26 vanhusta

Attendon Fregatin lisäksi epäkohtia paljastui muidenkin suurimpien yhtiöiden hoivakodeista.

Nimetön ilmoittaja käräytti Pohjois-Pohjanmaalla Kestilässä sijaitsevan Mehiläisen palvelukoti Pihlajiston aville maaliskuussa 2017. Yksi hoitaja vastasi yöaikaan ajoittain kaikista hoivakodin 26 asiakkaasta. Avi katsoi, ettei toiminta vastannut hoivakodin voimassaolevaa lupaa.

Muitakin epäkohtia löytyi. Hoitajat olivat sitoneet potilaita lannevyöllä ilman lääkärin lupaa. He selittivät sitomista putoamisen estämisellä. Avin mukaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ei ollut asianmukaista.

Kolmannessa tapauksessa oli kyse Espoossa sijaitsevasta Mehiläisen mainiokoti Muuralasta, jossa työskenteli valesairaanhoitaja. Avin päätöksen mukaan yksi työntekijä toimi yksikössä sairaanhoitajana, vaikka hän oli todellisuudessa lähihoitaja. Hoivakodin tietojärjestelmään oli kirjattu väärä ammattinimike. Asiakirjan mukaan Mehiläisen johto oli kuullut työntekijää asian paljastuttua. Työntekijä sai jatkaa yksikössä.

Vaatteissa oli kuivunutta oksennusta

Neljännen vanhuksia laiminlyöneen hoivakodin kohdalla asiasta huolestui ensihoidon vastuulääkäri.

Kyse oli Attendon Lähteen 32-paikkaisesta hoivakodista Hangossa. Lääkärin vuonna 2016 tekemän ilmoituksen mukaan vanhukset olivat siellä usein todella huonosti hoidettuja. Jopa potilasturvallisuus oli vaarantunut yksikössä.

Hoivakodista oli jouduttu hakemaan pois kuumeinen, huonokuntoinen potilas. Hänellä oli ollut pitkään muhinut ja tulehtunut suuri haava. Siihen ei ollut reagoitu hoivakodissa, ennen kuin potilaan yleistila oli heikentynyt merkittävästi, lääkäri kertoi.

Hoivakodin asukkaat olivat haisseet pahalle, heidän vaatteensa olivat likaisia ja kynnet olivat olleet leikkaamatta. Perushygieniassa oli puutteita.

Attendon Lähteestä oli haettu myös vanhus, jolla oli edellispäivän kuivuneet oksennukset vaatteissaan ja suupielissään. Ensihoitoyksikkö oli tavannut hoivakodin pihalla vastuussa olevan hoitajan. Hän kertoi olevansa tietoinen yksikön puutteista.

Etelä-Suomen avi laati asiassa valvontapäätöksen vasta huhtikuussa 2017. Asiakirjan mukaan Hangon kaupunki teki hoivakotiin valvontakäynnin, jossa ei paljastunut merkkejä asukkaiden heitteillejätöstä. Tosin yksi asukas oli ollut yksitoista tuntia ilman ruokaa.

Avi päätyi Mehiläisen Pihjajiston ja Muuralan sekä Attendo Lähteen tapauksissa siihen, että hoivakoteja pyydettiin kiinnittämään epäkohtiin huomiota. Valvovan viranomaisen seuraamusasteikoilla hoivakotien saama sanktio oli jälleen lievimmästä päästä.

Päätöksessä kesti viisi vuotta

Attendon Lähteestä avin päätös valmistui noin vuoden kuluessa lääkärin tekemästä ilmoituksesta. Toisinaan päätösten teko on kuitenkin kestänyt vuosikausia.

Avi sai tietää Kangasalla sijaitsevan Esperin Hoivakoti Sylviannan henkilöstön määrään ja asiakkaiden lääkehoitoon liittyvistä epäkohdista vuonna 2013, mutta valvontapäätös tehtiin vasta lokakuussa 2017. Siinä kiinnitettiin Esperin huomiota henkilöstön määrään.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Riitta Heinonen kertoo, että valvontapäätöksen tekeminen venyi inhimillisestä syystä.

– On huomattu (vuonna 2017), että valvonta-asia pitää päättää. Priorisointia tehtäessä asia on jäänyt keskeneräiseksi, Heinonen sanoo.

Mehiläisen hoivakoti Wäinämöiseen tehtiin avin tarkastus lokakuussa 2012. Siinä paljastui puutteita lääkehoitosuunnitelmassa, potilasturvallisuudessa ja henkilöstömitoituksessa. Valvontapäätös tehtiin huhtikuussa 2017. Asia ei antanut enää aihetta toimenpiteisiin.

– Valvonta on turhan pitkä, vaikka se ei tosiasiallisesti ole niin pitkä. He ovat toimineet annetuissa aika tiukoissakin määräajoissa. Siinä (hoivakodissa) ei ole ollut mitään moitittavaa sen (tarkastuskäynnin) jälkeen, Heinonen sanoo.

Hänellä on satoja valvontakohteita Pirkanmaalla. Heinonen vastaa vanhus- ja mielenterveys-, ja päihdehuollon valvontatehtävien lisäksi myös hoivakotien toimiluvista.

Vain yksi rikosilmoitus

Avien yleishallintoyksikön mukaan rikosilmoitus tehdään vanhustenhoivan valvonnassa, mikäli lain edellyttämä asiakasturvallisuus on vakavasti vaarantunut tai on syytä epäillä rikosta. Asiakirjojen mukaan avi ei ole epäillyt rikoksia tässä jutussa käsitellyissä valvontatapauksissa.

Millaisia ja kuinka monta rikosilmoitusta avit ovat tehneet poliisille?

Vuosina 2014–2018 rikosilmoituksia on tehty avien mukaan vanhusten hoivakoteihin liittyen vain yksi kappale.

"Tämä tapahtui noin kolme vuotta sitten, eikä asiasta ole saatavilla lisätietoja", avista viestitetään.

Raskainta valvonnan seuraamuskeinoa ei ole siten käytetty juuri lainkaan.

Avien toimintaa ohjataan valvontavirasto Valvirassa, jossa sosiaalihuollon lakimiehenä toimii Riitta Husso. Mitä mieltä Husso on esimerkiksi +35 asteen sisälämpötilassa hoidettujen vanhusten tapauksesta?

– En usko, että heitteillepanon kriteeristö koskisi tämän tyyppistä (tapausta). Siinä voisi ehkä olla (epäilynä) pahoinpitely tai lievä pahoinpitely. Näistä sinun pitää kysyä poliisilta, Husso sanoo.

Hänen mukaansa Valvirassa ei ole laadittu avin tarkastajille ohjetta rikosilmoitusten tekemistä varten.

– Luulen, että nyt kun tätä asiaa (käsitellään) haamuhoitajakeskustelusta lähtien, niin tämä (ohjeistus) on varmaan ihan lähitulevaisuuden keskusteluissa, Husso sanoo.

Valviralla oli tietoa väärinkäytöksistä jo vuonna 2013

Ainakin yksi rikosepäilyjä koskeva ohje on kuitenkin laadittu. Toimitus on saanut haltuunsa Valviran laatiman ohjeen vuodelta 2013. Se on toimitettu muun muassa avin ylimmälle johdolle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Valviran johtoryhmälle.

Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevän ohjeen mukaan viranomaisten tietoon on tullut useita tapauksia, joissa luvanhakija tai palvelujen tuottaja on antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja.

”Lisäksi on esiintynyt tapauksia, joissa harhaanjohtavia tietoja on annettu kantelu- tai muiden valvonta-asioiden selvittämisen yhteydessä tai valvontaohjelmiin liittyvissä tiedonkeruissa”, ohjeessa sanotaan.

Henkilöstömitoitusta tai henkilöstön pätevyyttä koskevat tiedot ovat olennaisia. Niitä koskevia virheitä ei voi selittää huolimattomuudella tai pitää vähäisinä, ellei kyseessä ole ohimenevä tilanne, ohjeessa todetaan.

Valviran mukaan virheellisen tiedon antaminen voi täyttää esimerkiksi rikoslaissa säädetyn rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön.

"Lupaviranomainen voi siten harkintansa mukaan saattaa asian poliisin tutkittavaksi", asiapaperissa ohjeistetaan.

Diabeteslääke jäi antamatta

Attendon viranomaisille antamissa tiedoissa oli epäselvyyksiä keväällä 2017.

Ilmoittaja kertoi aville, että Espoossa toimivassa Attendon Olarinpuiston hoivakodissa työntekijät joutuvat ajoittain hoitamaan yksin 15-paikkaista ryhmäkotia. Työntekijä oli unohtanut jakaa lääkkeitä asiakkaalle hoivakodissa.

Yksikön työvuorolistat sisälsivät runsaasti käsin tehtyjä muutoksia. Hoivakodissa oli ollut työvuoroja, joissa ei ollut yhtään lääkehoidon toteuttamiseen luvan saanutta työntekijää. Attendon mukaan 19 työntekijällä oli yksikössä kirjallinen lääkelupa. Todellisuudessa lääkehoitolupa oli kuitenkin vain yhdeksällä työntekijällä.

Attendon antamat selvitykset eivät olleet kaikilta osin pyyntöjen mukaisia. Avi katsoi, että hoivakoti toimi asiassa vastoin sosiaalipalvelulaissa määriteltyä tietojen luovuttamisvelvoitetta.

Esperi Caren 30-paikkaisesta hoivakoti Vuokosta tuli ilmoituksia aviin samoihin aikoihin. Porvoolaisen hoivakodin asiakasturvallisuus oli vaarantunut muun muassa nostamiseen liittyvissä tilanteissa.

Opiskelija oli vastannut hoivakodin lääkehoidosta itsenäisesti. Yhden ilmoituksen mukaan asiakkaille oli jäänyt antamatta diabeteslääke. Seurantalomakkeet esimerkiksi huumaavien lääkkeiden osalta oli poistettu Vuokosta.

Avi totesi, että hoivakodin luvan mukaiset toimintaedellytykset eivät täyty henkilöstömitoituksen ja rakenteen osalta.

Yhden ilmoituksen mukaan hoivakoti Vuokossa oli ollut asukas kello 15 aikaan aamutakissa. Asukas oli ollut ”yltä päältä ulosteessa”, kun hoitaja oli mennyt vaihtamaan hänelle vaatteita.

Tarkastuskäynnillä vastuuhenkilö kertoi aville, että hän ei tunnista kyseistä tilannetta. Hän kuitenkin myönsi, että vanhuksia oli istutettu ruokapöydässä kohtuuttoman pitkiä aikoja tai hoidettu vuoteeseen ilman perusteltua syytä. Vastuuhenkilö kertoi aville, että vanhusten kaltoinkohteluun olivat osallistuneet kaikki yksikön työntekijät.

Avi antoi Olarinpuistolle ja Vuokolle huomautuksen. Seuraamus oli avin asteikolla kolmanneksi lievin. Lisäksi Vuokossa annettiin muutamia huomautusta kevyempiä seuraamuksia.

"Olisi ollut monta syytä kokoontua"

Ylitarkastaja Riitta Heinosen mukaan avissa on puhuttu ajoittain poliisille tehtävistä tutkintapyynnöistä.

Hänelle on jäänyt kuitenkin kuva, jonka mukaan poliisi ei edes ottaisi kovin kevein perustein rikosepäilyä tutkittavakseen. Onko valvonnassa sellainen käsitys, että tapauksen pitäisi olla aika törkeä, jotta poliisi ottaisi sen (tutkittavakseen)?

– Emme ole varmaankaan pitäneet riittävästi palavereja poliisin kanssa. Olisi ollut monta syytä kokoontua heidän kanssaan ja pohtia kysymystä, hän toteaa.

Valviran lakimies Riitta Husso katsoo, että vastuu hoivakotien tilasta kuuluu pitkälti kunnille ja hoivakotiyrityksille. Niiden kuuluisi omavalvonnassa valvoa omaa toimintaansa.

Hoivakodit vakuuttavat: Epäkohtiin on tartuttu

Toimitus pyysi kommentteja Attendolta, Esperiltä ja Mehiläiseltä.

Attendon viestinnän mukaan tänä vuonna tehdyistä tarkastuksista valtaosa on mennyt ilman huomautuksia epäkohdista. Aiempiin epäkohtiin on puututtu.

– Mainituissa yksiköissä tarkastuskertomusten esiin nostamiin epäkohtiin on tartuttu, ja esimerkiksi henkilöstömitoitukset ovat nyt kunnossa, Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi kirjoittaa sähköpostitse.

Notkahdukset henkilöstömitoituksessa liittyvät hänen mukaansa tyypillisesti sairauspoissaoloihin ja lomajaksoihin sekä alan työvoimapulasta johtuvaan sijaisten saannin vaikeuteen.

– Esiin nousseiden olennaisten kehitystarpeiden pohjalta olemme käynnistäneet vastuullisuusohjelman, jonka puitteissa lisäämme henkilöstön määrää, sujuvoitamme rekrytointia ja vakautamme toiminnan laatua kehittämällä toimintatapojamme, Sammaljärvi viestittää.

Esperi Caren aluejohtaja Kimmo Karvonen kirjoittaa sähköpostitse, että hoivakoti Vuokossa on tehty edellytetyt korjaustoimet.

– Viimeisen tarkastuskäynnin jälkeen Porvoon kaupunki totesi, että kokonaiskuva toiminnasta oli hyvä, rauhallinen ja siisti. Meille on tärkeää, että kaikki meidän asukkaamme saavat laadukasta ja hyvää hoivaa. Korjaamme toimintaamme, jos huomautettavaa löytyy, Karvonen kertoo.

Hänen mukaansa hoivakoti Vuokon lisäksi hoivan laatu on selvitetty kaikissa yhtiön yksiköissä ja ongelmiin on puututtu tarvittaessa välittömästi.

Vastedes yhtiö edellyttää, että kuntien kanssa sovitaan siitä hoitajamitoituksesta, mikä todellisuudessa ja arjessa tarvitaan hyvään hoivaan.

Ilmiantokanava henkilöstölle

Esperi on perustanut henkilöstölleen nimettömän ilmiantokanavan. Lisäksi yhtiöön on perusteilla laaturyhmä, joka koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista.

Esperin mukaan ryhmä saa vapaat kädet tarkistaa ja arvioida yhtiön toimintaa. Laaturyhmän työn johtopäätökset luovutetaan poliitikoille ja virkamiehille.

Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus kirjoittaa sähköpostitse, että korjaavat toimenpiteet avien valvontapäätöksiin on tehty.

– Joissakin yksittäistapauksissa toimintaohjeiden noudattamisessa on tapahtunut poikkeamia. Tällöin ohjeita on kerrattu ja käyty läpi henkilöstön kanssa niin, ettei vastaava tapahdu jatkossa.

Hänen mukaansa henkilöstöä kannustetaan ilmoittamaan epäkohdista.

– Kannustamme henkilöstämme ilmoittamaan omalle esimiehelle ja johdolle kaikista epäkohdista. Käytössämme on myös palautekanava, jolla työntekijä voi tehdä epäkohdasta ilmoituksen tarvittaessa anonyymisti ohi oman esimiehen, Härus kertoo.

Mikä on perimmäinen syy ongelmiin Mehiläisen hoivakodeissa?

– Meillä on noin 170 toimintayksikköä ja yli miljoona työvuoroa vuodessa. Kodeissa on tarkat toimintaohjeet ja prosessit, mutta mahdollisuus inhimilliselle virheelle on toki aina olemassa. Mikäli poikkeamia toiminnassa havaitaan, niihin reagoidaan välittömästi, Härus kirjoittaa.