Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu aiheuttaa lisämenoja. Valtiovarainministeriö esittää lisäbudjettiehdotuksessaan, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin lisätään 130 miljoonaa euroa.
Lisärahaa tarvitaan, koska huhtikuun lopussa tämän vuoden määrärahasta oli käytetty jo noin 83 prosenttia. Vastaanottokeskuksien tarve laskee, kun turvapaikanhakijoita lähtee maasta ja sijoittuu kuntiin. Maahanmuuttovirasto on sanonut irti useiden keskusten vuokrasopimuksia, jotta majoituskapasiteetti vastaisi tarvetta. Tarkoitus on, että majoituspaikoilla olisi noin 90 prosentin käyttöaste.
Sopimusten irtisanomiset näkyvät kustannusten suurempana alenemisena vasta ensi vuoden puolella, sillä useimmissa vuokrasopimuksissa on kuuden kuukauden irtisanomisajat.
Lisäksi työmarkkinatuen valtionosuuksiin lisätään 61 miljoonaa euroa, joka johtuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista.
Kyseessä on tämän vuoden toinen lisätalousarvio. Hallituksen on määrä neuvotella siitä 19. toukokuuta ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 26. toukokuuta.
Valtionvelan koroista säästyy 56 miljoonaa
Esityksessä vähennetään valtionvelan korkojen hoitoon varatulta momentilta 56 miljoonaa. Äärimmäisen alhainen korkotaso merkitsee, että korkojen hoitaminen käy ennakoitua halvemmaksi. Koko vuodelle tähän on varattu noin 1,5 miljardia euroa.
Perintö- ja lahjaveron tuotto on sitä vastoin jäämässä ennakoitua pienemmäksi. Lisäbudjetissa arvioidaan, että verokertymä jää 50 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä talousarviossa ennakoitiin. Tälle vuodelle budjetoitiin alun perin 710 miljoonaa, kun tuotto viime vuoden tilinpäätöksessä jäi 630 miljoonaan.