Suomi on tänä keväänä menestynyt loistavasti sekä nuorten että aikuisten jääkiekon MM-kisoissa. Nuoret voittivat ensin kaksi maailmanmestaruutta ja sunnuntai-iltana miesten joukkue ylsi hopealle.
Tappio loppuottelussa Kanadalle oli tietysti masentava, mutta kokonaismenestystä se ei paljon himmennä. Suomesta on tullut jääkiekon suurvalta, mikä näkyy sekä katsojaluvuissa että yhteiskunnassa.
Jääkiekko on nykyään koko Suomen laji. Rovaniemi palkitsi maanantaina nuorten joukkueessa maailmanmestaruuden voittaneen puolustaja Vili Saarijärven Lappi Areenalla. Torniolainen Ville Pokka oli mukana aikuisten hopeajoukkueessa Venäjällä.
Nuorten joukkueen maalitykki, Kärppien Jesse Puljujärvi syntyi Ruotsissa, mutta vanhemmat muuttivat Tornioon Jessen ollessa neljävuotias. Nimestäkin voi päätellä, että suku on lähtöisin Kittilästä. Rovaniemen Kiekon kasvatti Antti Erkinjuntti on keskeinen pelaaja Pelicansissa Lahdessa.
Esimerkkejä löytyy muitakin.
Jääkiekkomenestys kertoo paljon Suomessa meneillään olevasta henkisestä muutoksesta. Vanhempi ikäpolvi muistaa, millaista jääkiekon seuraaminen oli 1970-luvulla, mustavalkoisen television aikaan.
Vuoden 1970 MM-kisoissa suuri ja mahtava Neuvostoliitto nitisti pienen Suomen 16-1 pitkälti puna-armeijan kasvattamalla joukkueella. Suomen tappioihin totuttiin, niihin alistuttiin. Häviäminen oli itsestäänselvyys.
Ensimmäisen MM-mitalin, hopeisen, Suomi voitti Prahassa 1992. Ruotsi voitti henkistä ylivoimaa huokuvan Mats Sundinin johdolla. Vuonna 1995 Suomi onnistui viimeinkin nousemaan voittajaksi. Ruotsi kaatui loppuottelussa Tukholmassa.
Ensimmäinen kultamitali kohotti suomalaisten itsetuntoa samaan tapaan kuin Lordin voitto euroviisuissa kymmenen vuotta myöhemmin.
Ero 1970-luvun ja nykypäivän välillä on valtava. Nykyään jääkiekkoilijat lähtevät voittamaan, eivät häviämään. Suomalaisten itsetunto on aivan eri tavalla rakennettu kuin kylmän sodan vuosina. Kansainvälisyys on monelle arkea.
Ensimmäisellä jääkiekon MM-kullalla oli suuri henkinen merkitys lamassa rämpineelle Suomen kansalle. Kulttuurintutkija Benita Heiskasen mukaan mitali yhdisti ja antoi lupauksen paremmasta. Toivottavasti kaksi kultaa ja yksi hopeamitali tekevät nyt saman.