Kemi-Tornion Lintuharrastajien Xenuksen aktiivit Pentti Rauhala ja Jouko Kärkkäinen ovat tehneet talvilaskentaa Kemijokisuulla. Mitään isoja yllätyksiä ei lennellyt vastaan.
- Teimme havaintoja tali- ja sinitiaisista, punatulkuista, pikkuvarpusista, harakoista ja variksista. Näimme myös yhden käpytikan. Tikkojen lukumäärä on ollut tänä talvena pieni, seuran varapuheenjohtaja Jouko Kärkkäinen kertoo.
Tali- ja sinitiaiset sekä viherpeipot ovat yleisempiä vierailijoita merilappilaisten lintulaudoilla ja ruokinta-automaateilla.
- Myös punatulkkuja on ollut mukavasti ruokintapaikoilla. Urpiaisia on odotettavissa pihapiiriin hieman myöhemmässä vaiheessa kun lumi lisääntyy. Mustapääkerttu on ollut yksi tämän talven harvinaisimmista linnuista. Punarinnoista teimme viimeiset havainnot marraskuussa.
Talvensa Suomessa viettävistä linnuista määrällisesti eniten on talitiaisia. Niitä on arvioitu olevan noin viisi miljoonaa kappaletta. Hömötiainen, keltasirkku, hippiäinen ja töyhtötiainen tulevat listalla seuraavina.
Ruokintapaikalla on merkitystä lintujen esiintymiseen. Pikkulinnutkin osaavat huolehtia turvallisuudestaan.
- Lintulaudan vieressä olisi hyvä olla suojaava pensas, sillä linnut eivät tule mielellään ruokailemaan aukioille. Lintuharrastajalle on tärkeää myös hyvä seurantapaikka, mistä voi tehdä havainnointeja eri lajeista.
Lintulaudoilla on useimmin tarjolla auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä, kauraa ja talia. Joulukinkusta jäänyt rasva ei ole linnuille suolaisuutensa vuoksi terveellistä. Jouko Kärkkäinen valmistaa itse etenkin tiaisille maistuvan ravitsevan aterian.
- Sulatan puoli kiloa kookosrasvaa ja lisään siihen kolme desilitraa rypsiöljyä. Pistän seoksen joukkoon kuorittuja siemeniä tai pähkinöitä. Seoksen voi kaataa erilaisiin purkkeihin ja muotteihin jähmettymään. Ne ovat vetonauloja.
Läpinäkyvät ruokinta-automaatit ovat olleet suosittuja lintuharrastajien parissa Niistä näkee helposti, milloin siemenet ovat loppumassa.
Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, aika on sopiva talviruokinnan aloittamiselle. Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti kunnes keväällä maa on paljas. Harvaanasutuilla alueilla yhteen ruokintapaikkaan tottuneille linnuille voi tuottaa vaikeuksia löytyy uusi syömäpaikka.
- Yhdellä ruokinta-automaatilla tai lintulaudalla kannattaisi käyttää vain yhtä siemenlajia. Esimerkiksi närhet osaavat valita siemenien joukosta pähkinöitä herkkupalakseen. Se tyhjentää aika nopeasti siemenet maahan. Keltasirkuille kelpaa maassa oleva kaura, Kärkkäinen kertoo.
Perinteisen lintulaudan ja maaruokinnan huonot puolet ovat siinä, että linnut voivat ulostaa ruuan joukkoon.
Tällöin lintujen salmonellalla on leviämisriski.
- Luonnontieteellisen Keskusmuseon alaisuudessa toimii noin tuhat rengastajaa. En ole kuullut, että kukaan heistä olisi sairastunut salmonellaan, joten salmonellatartunta on erittäin epätodennäköistä. Lintulautojen hygieniasta pitää muistaa huolehtia, ja sen jälkeen käsien pesu on tarpeellista, Jouko Kärkkäinen neuvoo.
Lintuinfluenssa A-virukset ovat vesilinnuille ominainen virusryhmä. Myös siipikarja on kärsinyt influenssan tietyistä alatyypeistä. Näitä siivekkäitä ei näy Meri-Lapin lintulaudoilla.
Jouni Valikainen Yleisradion luontotoimituksen kehittämä miljoona linnunpönttöä on lähdössä loppusuoralle. Vuoden vaihteessa uusia paikkoja kolopesijöille oli rekisteröintien perusteella nostettu puihin yli 858 000 kappaletta.
Kampanja loppuu ensi vuoden toukokuussa, joten lintuihmisillä ja käsityöläisillä on hyvin aikaa saada kunnioitettava tavoite täyteen.
Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus on ollut mukana pönttötalkoissa. Sen jäsenistö on rakentanut ja ripustanut 300 pönttöä ympäri Lounais-Lappia.
Kolopesijöille tulee rattoisat olot Kemin edustavalla sijaitsevassa Kiikelissä. Kemi sai alueen kehittämiseen jo aiemmin EU-rahaa Leader-projektin kautta. Hanke pitää sisällään muun muassa 300 linnunpönttöpaikan merkitsemistä, rakentamista ja asentamista. Hiilimön Erästäjät ja Xenus lähtenevät keväällä mukaan Metsä Groupin talkoisiin.
Hiilimön Erästäjillä on alueella jo entuudestaan 65 pönttöä, jotka metsästysseuran jäsenet myös huoltavat.
Isoimpana ongelmana pesiville linnuille ovat olleet pienpedoista minkit.
- Löysimme kymmenestä pesästä 44 kuoriutumatonta munaa. Minkit ovat ilmeisesti syöneet emotelkät. Meillä on Ajoksesta Kemijokisuulle tehokas loukkupyynti, joilla vähennämme minkkien ja supikoirien määrää. Kiikelissä on nähty usein myös kesy kettuperhe, Hiilimön Erästäjien riistanhoitojaoston vetäjä Risto Viljanen kertoo.
Viljanen korostaa, että vierasperäisten vahinkoeläinten pyynti on täysin laillista. Hän toivoo, että pyyntivälineet saisivat olla rauhassa ulkopuolisilta kulkijoilta.