Lin­tu­har­ras­tuk­sen pe­rus­kurs­si sai val­ta­van suo­sion: "O­do­tim­me pa­ria­kym­men­tä ih­mis­tä, mutta heitä tulikin sata enem­män"

Rovaniemeläisen Sirpa Ulkuniemen kaulassa roikkuu kamera ja kiikari. Niistä ei ole nyt apua, sillä Jätkänkynttilä-sillan sulassa ei näy lokkeja, vaikka kuinka tiirailisi.

"Lokkien muutto on noin viikon myöhässä. Yleensä lokit tulevat Rovaniemelle ennen huhtikuun puoliväliä, mutta pitkä talvi on viivyttänyt niiden tuloa", sanoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) sihteeri Esko Nevala .

Lokkeja ei siis Kemijoessa näy, mutta rannalla on väkeä sitäkin enemmän. He ovat LLY:n järjestämän lintuharrastuksen peruskurssin osanottajia, jotka ovat kokoontuneet kevään ensimmäiselle lokkiretkelle. Kurssi alkoi tammikuussa, ja sen suosio yllätti järjestäjät täydellisesti.

"Odotimme, että kurssille tulisi parikymmentä ihmistä, mutta tulijoita olikin sata enemmän", Nevala kertoo.

Lintujen opiskelu on helppo aloittaa talvella, koska silloin lintuja on vähän. Sirpa Ulkuniemeä lajien runsaus on kuitenkin hämmästyttänyt.

"Olen toki seuraillut lintuja aiemminkin, mutta vasta nyt olen tajunnut, kuinka paljon lajeja täältä löytyy jopa keskellä talvea."

Ulkuniemi on bongannut muun muassa töyhtöhyypän Alakorkalosta sekä pähkinähakin ja puukiipijän Ounasvaaralta. Kameran muistikortille on tallentunut varmasti satoja kuvia linnuista. i

"Kuvia otan lähinnä siksi, että pystyn niiden avulla jälkeenpäin tunnistamaan lintuja. Kännykällä äänitän lintujen laulua ja käytän myös äänityksiä tunnistuksen apuna", Ulkuniemi kertoo.

Ulkuniemellä on elämäntilanteensa ansiosta paljon aikaa liikkua luonnossa. Lintukurssi on tuonut luontoretkiin uuden näkökulman.

"Linnut ovat hyvä syy lähteä liikkeelle ja käydä myös uusissa paikoissa."

Harri Viita kertoo aina seuranneensa lintuja, mutta kurssilla hän on saanut paljon uutta tietoa.

Kuva: Jouni Porsanger

Lintukurssin eri tilaisuuksiin on talven mittaan osallistunut jopa 150 ihmistä. Esko Nevalan mukaan joukkoon mahtuu sekä pitkälle ehtineitä lintuharrastajia että aloittelijoita. Harri Viita lienee jotain siltä väliltä.

"Olen aina tykännyt seurata lintuja, mutta kurssilla olen saanut paljon uutta tietoa."

Viidalla on kotipihallaan lintujen ruokintapaikka. Hän tunnistaa kaikki ruokintapaikalla käyvät linnut ja osaa kertoa myös sen, onko kyseessä uros vai naaras.

Ruokintapaikalla on käynyt myös harvinaisia vieraita.

"Viikonloppuna sinne tuli kaksi tikliä. Tikli on kyllä niin kaunis kuin vain lintu voi olla", Viita ihastelee.

Harrastajia yhä enemmän. Esko Nevalan mukaan lintuharrastajia on yhä enemmän ja se näkyy myös Lapin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenmäärän kasvuna.

Kuva: Jouni Porsanger

Lintukurssin suosio kertoo Esko Nevalan mielestä siitä, että luontoasiat kiinnostavat ihmisiä.

"Linnut ovat helppo tapa seurata luontoa, sillä lintujahan voi katsella jopa keskellä kaupunkia. Ehkä linnuissa viehättää myös niiden vapaus."

Lintuharrastuksen kasvu näkyy myös Lapin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenmäärässä. Se on kasvanut vuodessa noin kymmenen prosenttia, ja yhdistykseen kuuluu nyt noin 340 jäsentä.

Peruskurssi päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Esko Nevala ei vielä osaa sanoa, järjestääkö yhdistys vastaavan kurssin myös ensi vuonna.

"Pienempiä tapahtumia on joka tapauksessa tulossa jo syksyllä", Nevala lupaa.