Linnan juhlien suosikkiruoat ja -juomat ovat muuttuneet aikojen saatossa, linnasta kerrotaan.
Hovimestari Isto Tahvanaisen mukaan suolaisten ruokien osuus tarjottavista on lisääntynyt vuosi vuodelta.
- Kakkujen syönti vähentynyt, ja buffet-tarjonta on muuttunut kalavoittoiseksi: ihmiset syövät kalaa ja kasviksia enemmän kuin ennen. Kasviksia syödään silti vähemmän kuin mitä niistä puhutaan, Tahvanainen sanoo.
Hänen mukaansa linnan keittiö pyrkii tarjoamaan juhlien kalavalikoimassa kotimaisia, vähemmän käytettyjä raaka-aineita kuten esimerkiksi särkeä ja kuoretta.
- Ei aina tarvitse olla lohta. Tänä vuonna listalla on haukea. Se on mieleeni, sillä harrastan kalastusta itsekin, Tahvanainen sanoo.
Linnan juhlissa on tarjolla yli 16 000 suolaista ja noin 6500 makeaa suupalaa.
- Yhteensä ruokaa varataan 300–350 grammaa henkilöä kohden. Se on hyvin riittänyt, eikä mikään ole päässyt yleensä kokonaan loppumaan, kertoo palveluesimies Berit Mäkinen.
Kahvin ja boolin määrä vähentynyt, viinit nousussa
Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto on järjestetty vuodesta 1919 alkaen. Alun perin kyseessä oli kahvitilaisuus, mutta tänä päivänä kahvin rooli kutsuilla on pienenemässä.
- Kun on lämmintä, kahvi ei niin paljon maistu. Alusta alkaen tarjolla on ollut myös olutta, niin tänäkin vuonna. Oluen menekki on pysynyt suhteellisen vakiona: ei sitä kovin paljon mene, Tahvanainen sanoo.
Mäkinen nostaa boolin yhdeksi linnan hittituotteeksi.
- Kaikki ensikertalaiset haluavat maistaa boolia, hän sanoo.
Tahvanaisen mukaan juodun boolin määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt takavuosista. Sen ovat korvanneet yhä enemmän viinit, joita on tarjoiltu linnassa Martti Ahtisaaren presidenttikaudesta lähtien.
Puna- ja valkoviini valitaan perinteisesti alkoholimaistajaisten perusteella, eivätkä suomalaiset tuotteet ole yleensä pärjänneet makukilpailussa.
- Tänä vuonna tarjolla on italialaisia viinejä, joskus on ollut ranskalaisia, Tahvanainen kertoo.
Maahanmuuttajia on tekemässä nyhtökauralettuja
Linnassa valmistetaan vain pieni osa juhlissa tarjottavista herkuista. Tänä vuonna presidentinlinnan oman keittiön tuotoksia ovat mäti-kalavoileipäkakku, mätivohvelipikarit, metsäsienivohvelipikarit, haukiruissipsit sekä kinkkuperunarieskarullat.
Kaikki muut suupalat tulevat muualta. Pientuottajat on kilpailutettu syksyn aikana. Juhliin tuotetaan tänä vuonna muun muassa vorschmack-kakkusia, saunapalvilammaspiirakoita, punajuuri-keltajuuriterriiniä, tyrnituorejuustokakkua, ruispiparkakkuja ja mustikkakukkoa.
Berit Mäkinen kertoo, että menussa on huomioitu koko juhlien teema eli Suomen vahvuudet.
- Ruis, mustikka ja tyrnimarja ovat superfoodia.
Linnan juhlien tämän vuoden erikoisuus ovat nyhtökaura-suppilovahvero-ohukaiset, jotka on tilattu raisiolaisilta aikuisopiskelijoilta.
Kokkiopiskelijoiden kouluttaja, keittiömestari Tarja Ahokas kertoo testailleensa syksyn mittaan erilaisia reseptejä. Lopullinen versio valittiin viikko sitten yhdessä linnan väen kanssa.
- Ohukaisessa piti olla sientä, nyhtökauraa ja purjoa ja sen piti olla vegaaninen annos. Pidän tuotekehittelytyöstä, joten oli kivaa maistella eri versioita ja hakea makua. Sinänsä nyhtökaura ei ollut minulle uusi raaka-aine, sillä se ja härkis ovat meillä ihan opetusohjelmassakin, Ahokas sanoo.
Hän on iloinen siitä, että kymmenen opiskelijan linna-tiimissä on mukana myös neljä aasialaistaustaista naisopiskelijaa.
- Se on aivan täydellistä, sillä maahanmuuttajat ovat tulevaisuutemme työntekijöitä, Ahokas iloitsee.
Tarjoilijat matkaavat Rovaniemeltä saakka
Raisiolaisten kokkien lisäksi linnassa nähdään 20 rovaniemeläisopiskelijaa, jotka auttavat tarjoilussa.
Lapin matkailuopiston ravintolapalvelujen opettaja Marja-Liisa Ollikainen kertoo, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tarjoilijaopiskelijat tulevat Pohjois-Suomesta.
- Työ linnassa on ihan perustarjoilua eli astioiden keräämistä, lasien blokkaamista ja ruokien ja juomien annostelua noutopöydistä. Mutta tottakai se, että kyseessä on näin arvokas juhla, lisää vähän jännitystä. Uskon, että kaikki menee kuitenkin hyvin, Ollikainen kertoo.
Rovaniemeläiset hyppäävät Helsingin-junaan jo maanantaina ja palaavat takaisin keskiviikkona.
- Onhan se rankka rupeama, kun istumme junassa yhteensä 18 tuntia ja teemme siinä välissä kymmentuntisen päivän. Mutta varmasti kaiken vaivan arvoinen, Ollikainen sanoo.
Käynti linnassa on hänellekin uusi kokemus.
- On todella mahtavaa päästä näkemään, miten näin suuri tapahtuma organisoidaan. Se antaa varmasti lisää vahvuutta ja näkemystä työhömme, hän toteaa.