Myllerrys suomalaisessa työmarkkinalainsäädännössä ei ole päättymässä. Iso kiista työaikalaista päättyi kehysriihessä niin, että paikallisen sopimisen reunaehtoihin ei tule muutoksia. Hallituspuolueiden kiista soviteltiin lopulta niin, että riihestä tultiin ulos nipulla työlainsäädännön kehittämishankkeita.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan vääntö kulminoitui paikalliseen sopimiseen ja kilpailukykysopimuksen raameihin.
–Todettiin yhdessä, että tässä ei ole mahdollisuuksia edetä, että me haluamme kunnioittaa kilpailukykysopimusta. Siitä siten päädyttiin toiselle reitille ja se toinen reitti oli pienten yritysten irtisanomissuojan löyhentäminen tai se tahtotila lähteä katsomaan sitä, Lindström sanoi torstaina.
Hän on ollut viemässä ministeriaikanaan eteenpäin isoa joukkoa uudistuksia ja uusia on nyt putkessa.
– Jokaisella puolueella ja jokaisella poliitikolla on oma arvomaailma ja niin on minullakin. Olen tässä työn ohessa joutunut nielemään sellaisia asioita, joita en sydämessäni täysin allekirjoita ja minusta se on näkynyt kilometrin päähän. Siitä huolimatta olen sitten seistä sojottanut ja puolustanut niitä, koska niin on yhdessä päätetty, jotta me ollaan saatu sitten jotakin asioita, Lindström sanoi.
Hallitus valmistelee muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä yrityksissä, jotka työllistävät 20 henkeä tai vähemmän.
Lindström totesi raamin olevan aika tiukka.
– Mitään semmoista villiä markkinaa ei tässä tule. Enemmän ilmaisee sitä tahtotilaa, mikä hallituksella on, Lindström sanoi.
Hallitus linjasi myös, että se asettaa yt-lakia koskevan selvityshankkeen.
– Samaan hengenvetoon kun sanotaan, että on liian vaikeaa sanoa yksilöperusteisesti irti, niin sitten tulee palautetta siitä, että on liian helppoa sanoa kollektiiviperusteisesti irti.
"Työnantajan mielivaltaisuutta, pärstäkerroinirtisanomisia"
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että muutos asettaa erikokoisissa firmoissa työskentelevät ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Eloranta uskoo, että uuden matalamman irtisanomiskynnyksen määrittäminen vaatii taiteilua.
– Työnantajan mielivalta on lisääntymässä, ja ihmisten mahdollisuudet puuttua työpaikkojen epäkohtiin ja puolustaa asioita ja etujaan selvästi heikkenevät. Pärstäkerroinirtisanomisia tulee.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sund pitää hallituksen päätöstä heikentää pienissä yrityksissä työskentelevien ihmisten irtisanomissuojaa kyseenalaisena. Sundin mukaan irtisanomissuoja vaatisi uudistamista, vaikka hän ei nyt esiteltyjä toimia pidäkään järkevinä. Uudistuksen pitäisi olla kokonaisvaltaisempi, ja siinä ei saisi erotella yrityksiä koon mukaan.
– Kuulostaa karmealta, kun palkansaajien edustaja sanoo näin ääneen, mutta sanon kuitenkin. Katson, että yksilöllisiä perusteita irtisanomiseen pitäisi lieventää ja kollektiivisia taas kiristää. Mentäisiin lähemmäs eurooppalaista käytäntöä. Tällä voisi olla sekä työntekijöiden turvaa että työllisyyttä edistävä vaikutus, Sund sanoi.
Ehdot yksilölliseen irtisanomiseen ovat Suomessa Sundin mukaan kansainvälisesti vertailtuina tiukat. Kollektiivisesti eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen taas on Euroopan helpointa.
– Kun vähänkin tulos notkahtaa, voi surutta laittaa sata ihmistä kävelemään, mutta jos pitää laittaa yksi puolialkoholisti ulos, se on erittäin vaikeaa, Sund sanoi.