Liioit­te­lun mestari oli myös rehti kan­san­mies – Uusi kirja kertoo Nät­ti-Jus­sis­ta ai­ka­lais­ten silmin

Raimo Keränen on ollut mukana tekemässä Nätti-Jussista kertovaa kirjaa. Kirjan vaikuttavan kansikuvan Nätti-Jussista on ottanut Valter Jänkälä.

Kuva: Anssi Jokiranta

Rehti kansanmies. Nopeaälyinen verbaalinen lahjakkuus. Liioittelun mestari.

– Jussi osasi vedättää tarinan kohti huippuaan niin, että kaikki kuuntelivat hiirenhiljaa. Kuulijat ehkä kuvittelivat tietävänsä, miten tarina päättyy, mutta Jussi vetäisi aina maton jalkojen alta. Hän osasi yllättää.

Hirvaalla asuva Raimo Keränen ei ole koskaan tavannut Nätti-Jussina tunnettua Juho Nättiä, mutta hän kuvailee miestä kuin vanhaa kaveriaan. Ei ihme, sillä Keränen on perehtynyt Nätti-Jussin elämään jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Alunperin minua kiinnosti lähinnä Jussin tarinankerrontataito, sillä olen itsekin innostunut tarinoinnista ja harrastan kirjoittamista. Myöhemmin tuli halu nähdä myös ihminen tarinoiden takana.

Tarinoita kampurajalkaisesta Nätti-Jussista riittää jopa siinä määrin, että häntä ei ole aina pidetty edes todellisena henkilönä vaan fiktiivisenä hahmona. Nätti-Jussi oli kuitenkin lihaa ja verta, ja hänet muistetaan yhä Alakemijokivarren kylissä Muurolassa, Jaatilassa, Pisalla ja Leipeellä sekä Tervolan Varejoella. Näissä kylissä Jussi vietti suurimman osan elämästään 1930-luvulta lähtien.

Pistäväkatseinen mies

Alakemijoen Lions-klubi on jo pitkään vaalinut Nätti-Jussi-perinnettä, ja toissa vuonna yhdistys sai Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä rahoituksen hankkeeseen, jonka tavoitteena on julkaista Nätti-Jussista sekä kirja että dokumenttielokuva.

Elokuvaan etsitään vielä lisärahoitusta, mutta kirja ilmestyi kuukausi sitten. Kansikin jo kertoo, että kirjan tavoitteena on tuoda Nätti-Jussi esiin uudessa valossa: kansikuvassa Jussi näyttäytyy voimakkaana ja suorastaan karismaattisena miehenä.

– Jussilla on erittäin pistävä katse. Voi hyvin kuvitella, kuinka hän on vetänyt kuulijoiden huomion puoleensa, Raimo Keränen sanoo.

Keränen on ollut toimittamassa kirjaa yhdessä Olli Tiuraniemen ja Mari Maasillan kanssa. Hän on myös osallistunut kirjaa pohjustavien haastattelujen tekoon Matti Ansalan työparina: Ansala on haastatellut ja Keränen on nauhoittanut haastattelut ja purkanut ne sitten tekstiksi.

Eihän hänestä vain tehdä juoppoa

Kirjaa varten haastateltiin kymmeniä henkilöitä, joilla on ollut jonkinlainen kosketus Nätti-Jussiin. He ovat joko itse tavanneet Nätti-Jussin tai kuulleet vanhempiensa muistelevan häntä. Haastateltavista iso osa oli naisia, mikä avaa uuden, aiempaa inhimillisemmän näkökulman Jussin persoonaan.

– Jussin kerrotaan olleen älykäs ja miellyttävä ihminen, jolla oli tilannetajua ja joka osasi ottaa toiset ihmiset huomioon. Hänellä oli hyvä suhde myös lapsiin, Keränen kuvailee.

Alkoholi näyttelee isoa roolia Nätti-Jussiin liittyvissä tarinoissa, mutta niin ei ollut todellisessa elämässä. Monet haastateltavat halusivatkin varmistaa, että eihän kirjassa vain tehdä Nätti-Jussista juoppoa.

– Juoppo hän ei ollut, vaan lähinnä kohtuukäyttäjä. Toki hän saattoi joskus ottaa myös perskännit, Keränen sanoo.

Juoppoa miestä tuskin olisi jokivarren taloissa siedettykään, mutta Jussi oli yleensä tervetullut. Hän teki talon töitä ja sai sitä vastaan ylöspidon. Rahaa hänellä oli harvoin.

– Sellainen pahe Jussilla oli, että hän oli innokas korttimies. Yleensä hän hävisi, ja jos sattuikin voittamaan, hän laittoi voiton nopeasti tasaiseksi.

Kampurajalan lisäksi tarinoiden Nätti-Jussia yhdistää todelliseen Jussiin myös toinen asia. Se on levoton luonne: Jussi ei viihtynyt kauan samassa paikassa.

– Jussi on kuulemma itsekin todennut, että hänellä on kulkijan luonne. Aina tuli se hetki, kun hänen piti taas päästä kulkeutumaan.

Arvostusta tarinoilla

Nätti-Jussi oli syntynyt Karstulassa, ja Lappiin hän muutti sisarustensa perässä. Jalkavammastaan huolimatta hän pystyi nuorena tekemään rankkaa ruumillista työtä, mutta vanhemmiten hänen työpanoksensa savotoilla muuttui kevyemmäksi. Merkitystä oli myös sillä, että Jussi osasi tarinoida.

– Savotoilla asuttiin viikkoja samassa kämpässä miesporukan kesken, ja Nätti-Jussin kaltaisella viihdyttäjällä oli siellä tärkeä rooli.

Jussin maine tarinankertojana alkoi kulkea hänen edellään jo 1930-luvulla. Jussi kuoli vuonna 1964 Hirvaan kunnalliskodissa, mutta tarinat jäivät elämään.

Raimo Keränen muistaa kuulleensa Jussista ensimmäisiä kertoja 1960-luvulla tullessaan opiskelemaan Rovaniemen metsäopistoon. Keränen on kotoisin Lieksasta, mutta kurssikavereina oli pohjoisen poikia, joille Nätti-Jussin tarinat olivat tuttuja.

Keränen on tehnyt työuran Metsähallituksessa puunkorjuun kehittäjänä ja nähnyt valtavan muutoksen pokasahasta monitoimikoneisiin. Kämppäelämääkin hän on ehtinyt maistamaan, sillä hän kulki kasvatusisänsä mukana savotoilla koulupojasta lähtien.

Keränen arvostaa Nätti-Jussia monestakin syystä. Hän tietää, kuinka rankkaa savottaelämä oli terveellekin miehelle.

– Nuorena Jussia kiusattiin hänen jalkansa takia, mutta Jussi ei antanut periksi. Tarinankerrontataidoillaan hän saavutti itselleen kunnioitusta ja pääsi tasavertaiseen asemaan muiden kanssa.