Lii­kun­nan ei tar­vit­se olla suo­rit­ta­mis­ta naama rutulla

"Jauhamme asioista opiskelijoiden kanssa ja keskenämme. Väärinymmärryksiä, joita alan ulkopuolisilla on, haluaisi oikoa jotenkin ja jatkokeskustella", toteaa Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman lehtori Tommi Haapakangas .

Hän sekä ammattikorkeakoulun kaksi muuta opettajaa, Kaisa-Mari Jama ja Petteri Pohja aloittavat Uuden Rovaniemen kolumnisteina ja kirjoittavat vuorotellen liikunnasta ja hyvinvoinnista. Aihe on heidän sydäntään lähellä ja osa työtä.

"Haluamme kirjoittaa kansantajuisesti, mutta asioiden oikeilla nimillä. Toivomme, että kirjoitukset ravistelevat tarkastelemaan asioita toisenlaisesta näkökulmasta", Pohja sanoo.

Rovaniemellä tapahtuu kolmikon mielestä paljon hyvää liikunnan ja vapaa-ajan puolella. Kaupunki, koulut, järjestöt ja eri toimijat ovat monessa mukana.

"Liikunta ja hyvinvointi koskevat meitä kaikkia vauvasta vaariin. Siksi tuomme ajatusta liikkumisen elämänkaaresta esiin", Haapakangas kertoo.

Valtakunnallisestikin liikuntaan tehdään isoja kannanottoja. Esimerkiksi hallitusohjelman tavoite on lisätä lasten liikuntaa yhdellä tunnilla koulupäivän aikana. Lasten olisi tuoreen suosituksen mukaan tervettä liikkua päivässä kolme tuntia entisen kahden sijaan.

Muita kansallisia satsauksia ovat Liikkuva koulu -hanke ja Kunnossa kaiken ikää. Viimeisen viiden vuoden aikana maassa on Pohjan mukaan aloitettu paljon isoja kansallisia liikuntaohjelmia.

"Ehkä kaikki rovaniemeläiset eivät ole tietoisia siitä, että tällaisia ohjelmia on. Haluamme auttaa heitä huomaamaan, miten tämä koskettaa kaupunkilaisia", Haapakangas sanoo.

Tieto mahdollisuuksista ei silti merkitse muutosta. Osittain se voi Pohjan mielestä olla rohkeuden puutetta tehdä asioita toisin. Aihepiiristä löytyy kirjoitettavaa oman elämän ja arjen kautta, Haapakangas arvelee.

"Hyvän aiheen tunnistaa, kun siihen törmää. Jos se saa pohtimaan, se voisi herättää keskustelua muuallakin kuin oppilaiden kanssa."

Häntä motivoi tietynlainen turhautuminen tilanteeseen.

"Liikunnan mahdollisuuksista keskustellaan ja asioista puhutaan, mutta käytännön toteutus jää tekemättä. Se on aina sen mystisen jonkun asia", Haapakangas toteaa.

Esimerkiksi hän mainitsee lapsilähtöisyyden. Varhaiskasvatuksen puolella lapsilähtöinen ajattelu toteutuu hyvin ja lapsi kohdataan ihmisenä. Liikunnan puolella saattaakin käydä niin, että lasta ei huomioida yksilönä, vaan lasta liikutetaan yhden pokaalin takia.

"Kun puhutaan liikunnasta, se otetaan liian vakavasti. Ajatellaan, että sen pitää olla tuloksellista, esimerkiksi palkinnon muodossa", Haapakangas miettii.

Usein unohtuu, että lasten liikuntasuositus ei käske juoksemaan kentällä kolmea tuntia, vaan liikunta tapahtuu leikeissä ja pihapeleissä.

"Ulkoleikeissä, joissa ikään kuin huomaamatta kiipeillään, juostaan ja temppuillaan, päivän liikuntasuositus täyttyy kelloa tuijottamatta."