Usein vieläkin ajatellaan, että taitoa opitaan tiedostamalla virheet. Taitosuoritus pilkotaan, optimoidaan ja harjaannutetaan. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että taidon sijasta harjoitellaankin suorituskykyä. Suorituskyky kyllä kasvaa hetkellisesti, mutta varsinainen taito jää kehittymättä.
Miksi taito silti näyttää kehittyvän? Jos harjoittelee paljon, taito kehittyy, mutta se on seurausta tiedostamattomista prosesseista eikä niinkään siitä, mihin aika on harjoittelussa käytetty.
Uusi taidontutkimus huomioi mielen toiminnan, visuaalisen taidon ja havaintomotoriikan. Yksi tärkeä tekijä taidonoppimisessa on, että tiedostamaton mielemme taklaa tiedostettua mieltämme joka käänteessä 280 000-kertaisella informaationkäsittelykyvyllä.
Annan muutaman esimerkin siitä, miten voisimme toimia, jotta taito siirtyisi tehokkaammin käytäntöön eli esimerkiksi liikuntasuoritukseen.
Valmentaja kuvailee ja näyttää tarkasti, mitä pitäisi tehdä. Tämä tapa kiinnittää huomion yksittäisiin asioihin liikettä tehdessä. Tehokkaampi tapa on kuvailla taitosuoritusta metaforan avulla. Perättäisten koripallon koriinheittojen maailmanennätystä hallussaan pitävä Tom Amberry, 71, kuvaili ajatteluaan ennätyssuorituksessaan näin: ”Minulla on pitkä, käsi jolla otan piparkakkuja ylähyllyltä”.
Testimielessä maksimaalista hyppykorkeutta voi kokeilla kahdella tavalla. Toisessa tavassa kuvitellaan, että hypätään mahdollisimman korkean laatikon päälle kuin kissa. Toisessa tavassa mietitään valmentajan ohjeen mukaan esimerkiksi lantion loppuun asti ojentamista hypyn loppuvaiheessa. Kumpi tuo paremman tuloksen?
Valmentaja pyytää keskittymään suoritukseen. On kuitenkin todettu, että toisen samanaikaisen tehtävän tekeminen taitosuoritusta opetellessa siirtää tiedostetun mielemme pois taitosuorituksesta.
Silloin tiedostamaton mieli ottaa ylivertaisen kapasiteettinsa käyttöön: Se ohjelmoi kehon ja suhteuttaa taidon olosuhteisiin sopivaksi paljon tehokkaammin kuin tiukka keskittyminen.
Tiukasta keskittymisestä seuraa usein ylipuristamista ja taidon hajoamista. Seuraavalla kerralla kun kertailet luisteluhiihtoa Ounasvaaran ensilumen ladulla, luettele mielessäsi niin monta Suomen kaupunkia kuin tiedät!
Valmentaja antaa tarkkaa palautetta taitosuorituksesta. Tiedostamattoman mielen valjastaminen onnistuu, kun annammekin tavoitteen saavuttamisen kannalta täysin väärän ohjeen.
Yksi esimerkki voisi olla tenniksen syötön vastaanoton harjoittelu. On todettu, että jos havainnoi pallon nopeutta, sijoittuminen paranee enemmän kuin jos havainnoi sijoittumisen oikeellisuutta. Jälleen tiedostamaton mielemme tekee työn paljon paremmin kuin tiedostettu.
Urheilumaailman huiput eivät erotu massasta tarkalla näkökyvyllään vaan sillä, kuinka paljon informaatiota he pystyvät keräämään ääreisnäöllään. Toinen huippuja yhdistävä tekijä on pään ja silmän liikkeen sopeuttaminen nopean kohteen seuraamiseen sekä syvyysnäön tarkentamisnopeus.
Näiden taitojen harjoittelu suoritusta pilkkomalla, virheitä karsimalla ja palautetta antamalla ei taida onnistua.