Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen tutkimusraportin mukaan suomalaiset aikuiset ovat vuorokaudessa valveilla keskimäärin 15 tuntia, josta he viettävät suurimman osan, keskimäärin yhdeksän tuntia, paikallaan istuen tai makuulla. Liikkumisesta suurin osa on teholtaan kevyttä ja tätä reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä.
Mitä ihmettä ihmiset, mikä meitä vaivaa?
UKK-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen ihmisen tulisi liikkua vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa reippaasti tai tunti ja vartti rasittavasti. Lisäksi liikehallintaa ja lihaskuntoa tulisi kohentaa ainakin kahdesti viikossa. Ikääntyvien suositukset ovat muuten samat, mutta notkeuden ylläpitoon tulisi myös kiinnittää huomiota. Käsi ylös, kuinka monella meistä tämä täyttyy?
Ja nyt oli kyse terveyden kannalta ihan siitä vähimmästä. Minimistä. OKM:n tutkimukseen osallistujista suositukset täyttyivät vain viidesosalla. Miksi me emme sitten liiku?
Väittäisin, että kyse on mukavuudenhalusta. On niin helppoa istahtaa alas ja köllähtää sohvalle telkkarin eteen. Ensin tulee Salatut elämät, sitten Kauniit ja rohkeat, Emmerdale ja taas uudestaan Salatut elämät.
Lähikaupassa voi hyvin käydä autolla, niin säästää aikaa. Ehtii sitten enemmän köllöttää siellä sohvalla ja tuleehan sieltä Uutiset ja Kymppiuutisetkin. Arjestakin on tullut nykyään teknologian avulla niin helppoa, että siitä selviytyäkseen ei juuri tarvitse fyysisesti kuormittaa itseään.
Miksi sitten ihmisten tulisi liikkua? Eikö sinne sohvalle voisi jäädä edes tänään?
Korkean elintason maissa liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua erilaisiin kroonisiin kansansairauksiin. Sohvalla köllötellessä voi pohtia, haluaisikohan sitä itselleen vaikka sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen tai paksusuolensyövän? Vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella voi myös lisätä riskiä saada masennus tai kaatumisesta johtuva murtuma. Selkäkivutkin ovat liian vähäisellä liikkumisella kovin helposti hankittavissa.
Liikkumattomuudella saadaan lisättyä myös terveydenhuollon sekä ikääntyvien koti- ja laitoshoidon kustannuksia sekä sairauspoissaoloista johtuvia tuottavuuskustannuksia. Liikkumattomuuden on laskettu maksavan yhteiskunnalle vuosittain 3,2–7,5 miljardia euroa.
Liikunnalla on monia tutkittuja vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Liikunta muun muassa edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä, parantaa lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä, lisää luiden lujuutta ja auttaa painonhallinnassa. Puhumattakaan psyykkisistä vaikutuksista, kuten mielialan ja vireystilan kohenemisesta, stressin lievittymisestä ja unen laadun parantumisesta.
Minun sädekehäni ei ole sen kirkkaampi kuin muillakaan. Miten minä muuten tietäisin telkkarin ohjelmatarjonnan niin hyvin? Mutta ainakin tänään ennen sohvalle köllähtämistä laajennan mukavuusaluettani ja käyn ulkoiluttamassa lenkkareitani. Käy siekin. Liikutaan ihmiset, liikutaan!