Julkinen laihdutuskeskustelu on pääosin surkeaa. Listasin viisi asiaa, jotka ovat mielestäni pielessä.
1. Jatkuva paine laihduttaa
Joka puolella annetaan ymmärtää, että meidän kaikkien tulisi vähän laihduttaa. Mediassa kummittelevan kauneusihanteen lisäksi tulee myös suorempaa viestiä: ”Näillä pienillä muutoksilla laihdut 5 kg kesään mennessä”, ”Nämä viisi liikettä saavat vyötärösi kapenemaan!”, ”Liisa laihdutti 15 kg tällä yksinkertaisella niksillä!”
Tv-sarjoissa autetaan sekä sinkkuja että parisuhteellisia laihduttamaan; painavampien rakkaus nyt vain on jotenkin huonompaa!
Ongelma on, että vaikka varsinaista ylipainoa ei olisikaan, niin viilattavaahan löytyy aina. Ei ihme, jos normaalipainoinen, tervejärkinenkin ihminen alkaa lopulta kuvitella, että ruokavaliosta on jätettävä pois sokeri, rasva, pastat, leipä, juusto, maito ja oikeastaan kaikki muukin. Samalla todellisten asiantuntijoiden hyvätkin neuvot sotkeutuvat otsikkomössön sekaan.
2. Yleisen jaksamisen merkityksen aliarvioiminen
Syöminen on arkinen perustarve. Liikuntatermein voitaisiin puhua toistoista, ja niitä meillä kaikilla on tehtynä valtavasti. Harjoiteltu siis on! Mutta jos tulos on jotakin muuta kuin toivoisi, saattaa jossakin kohtaa iskeä halu muuttaa omaa syömistään.
Valitettavasti monesti tilannetta lähdetään ratkaisemaan väärästä päästä: itsekuri kehiin ja ruokavalio kuntoon! Toimivampi strategia olisi ensin tsekata oma jaksaminen: olenko stressaantunut, univajeinen tai muuten vain aivan puhki?
Nämä asiat tutkitusti vaikeuttavat hyvien syömispäätösten tekemistä arjessa, ja siksi kannattaa selvitellä elämän muita solmuja ensin. Sen jälkeen painonpudotustavoitteisiinkin pääseminen on helpompaa.
3. Pysyvän painonhallinnan ja nopean laihduttamisen ero
Laihduttamisella on aika vähän tekemistä pysyvän painonhallinnan kanssa. Metodi, jolla laihtuu nopeasti, ei toimi pitkällä tähtäimellä.
Kyse ei ole itsekurista, sillä hyvän painonhallinnan edellytys on kylläisyys. Emme voi vain päättää syövämme jatkossa vähemmän. Syömisen haasteet ovat pitkälti psykologiaa, ja monet omalle ruokavaliolle asetetut kiellot itse asiassa muuttuvat peikoiksi, jotka vain häiritsevät tavoitteeseen pääsemistä.
Laadulla on toki merkitystä, ja siksi kannattaakin keskittyä lisäämään ruokavalioon hyviä juttuja, kuten kasviksia, jolloin huonoille jutuille jää vähemmän tilaa.
4. Liikunnan merkityksen korostuneisuus
Painonhallinnassa on kyse ennen kaikkea syömisestä. Varsinkin liikunta-alan ihmisillä on ollut tapana korostaa liikunnan merkitystä, mutta pitkän aikavälin painonhallinnan kannalta merkitys on pienempi kuin monet kuvittelevat.
Kehon kompensaatiomekanismit ovat moninaiset (esimerkiksi nälän lisääntyminen kulutuksen kasvaessa, kevyemmän pienempi kulutus, säästöliekki-ilmiö), eikä liikunnan laihduttavaa vaikutusta voi laskea kulutetuista kaloreista. Siksi kalorijahdista kannattaa luopua.
Liikkuminen ja aktiivisuus ovat kuitenkin kiistatta terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ehdottoman suositeltavia asioita. Keskitytään siis mieluummin mielekkäiden aktiviteettien ja liikunnan ilon löytämiseen pakkojumppauksen sijaan!
5. Ulkonäkökeskeisyys
Olisivatko hyvät elintavat, terveys, hyvä olo ja toimintakyky kuitenkin vaa’an lukemaa tai täydellistä Instagram-vartaloa oleellisempia tavoitteita?
Liikkamaikan kuperkeikka on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla Lapin ammattikorkeakoulun opettajat kirjoittavat liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin ilmiöistä.