Liikenteessä sattuu ja tapahtuu. Pari viikkoa sitten auton kanssa oli mielenkiintoinen päivä. Naapurin huoneistosta tavaraa hakenut henkilö ei huomannut, että olin parkkeerannut autoni hänen peräkärrynsä taakse. Peruuttaessa isäntä ajoi kärrynsä suoraan autoni keulaan. Tutkin keulan eikä siitä löytynyt kuin pieni lommo rekisterikilvessä, joten pieni törmäys ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.
Myöhemmin samana päivänä tsekkasin talvella vaihdetun auton hieman tarkemmin. Yllätys, yllätys. Joku tohelo oli pukannut takaoven läjään ilmeisesti parkkipaikalla. Siinä vaiheessa alkoi tympäistä. Taisipa tulla ärräpäitäkin. Jos itse kolhisin toista autoa, ottaisin rekisterikilven perusteella yhteyttä omistajaan. Muutenhan siinä menisi yöunetkin. Tämä tapaus jää unholaan 200 euron omavastuulla. Bonukset eivät onneksi tippuneet.
Joskus aikoinaan tehtiin kysely, jonka mukaan yhdeksän kymmenestä kertoi ajavansa yhtä hyvin kuin muutkin. Kuulun tähän samaan joukkoon. Liikenteessä huomaa, että useiden kuljettajien ajotavassa on paljon korjattavaa. Ajoin maanantaina neljäntenä jonossa liikenneympyrään. Arvatkaa kuinka moni näytti suuntamerkkiä, kun he kääntyivät pois ympyrästä? Ei kukaan! Eihän se minua haitannut, mutta liikenneympyrään pääsyä odottavat kuskit olivat varmasti pahoillaan. Ei se vilkku hirveästi kulu, vaikka sitä käyttääkin. Vilkun käyttö tuo sujuvuutta liikenteeseen.
Asun Ruutinrannalla ja kävelen lyhyen matkan töihin. Ylitän Hahtisaarenkadun suojatietä pitkin entisen Pohjolan Sanomien rakennuksen ja Cumuluksen välistä. Jälleen arvaus. Kuinka moni Hahtisaaren rantaa kuudenkymmenen kilometrin tuntinopeudella lähestyvä autoilija ottaa risteyksessä huomioon jalankulkijan? Aika harva. Joskus on tehnyt mieli astua ajoradalle ja katsoa autoilijoiden reaktioita. Käsitykseni mukaan jalankulkijalla on ”etuajo-oikeus” suojatiellä.
Vielä yksi epäkohta, joka kiristää hermoja. Liikennevaloissa puhutaan vihreästä aallosta. Eihän se Kemissä toimi, ei ainakaan aina. Tulin Torniosta Perämerentietä ja Sauvonväylää pitkin kohti työpaikkaani. Edessä oli neljät liikennevalot. Ei tarvinnut pysähtyä kuin neljissä valoissa. Tämä lienee ääriesimerkki, sillä joskus on päässyt valoista läpi yhdellä pysähdyksellä. Ongelma johtunee valojen säädöistä tai kaasujalkani painavuudesta. 20 sekunnin pysähdys voi joillakin kuskeilla ottaa hermoon.
Liikenneministeri Sanna Marin voisi taksilain korjaamisen lisäksi ajaa läpi jonkinlaisen liikennekokeen esimerkiksi meille 50 vuotta täyttäneille kuskeille. Sillä saataisiin selvyys, osaako yhdeksän kymmenestä kuskista ajaa liikenteessä yhtä hyvin kuin muutkin.
Ajakaa varovasti ja välttäkää turhaa liikenneraivoa.