Leski Ester Häll­ström pelasti pu­na­or­vot ja nai Suomen en­sim­mäi­sen pre­si­den­tin – Sata vuotta sitten so­vin­non teko alkoi lap­sis­ta

Kun Suomi kömpi sisällissodan jälkeen jaloilleen, anteeksianto ja sovinnon rakentamien oli helpointa aloittaa lapsista. Suomessa oli vuonna 1919 jopa 20 000 orpolasta, joita valtio ja yksityiset lahjoittajat ryhtyivät yhteistuumin auttamaan. "Lastensuojelu oli itsenäisen Suomen ensimmäinen askel eheytymiseen", sanoo historiantutkija Mervi Kaarninen. Uranuurtajana oli tuleva presidentin puoliso Ester Hällström. Hänen aloitteestaan satoja punaorpoja lähetettiin sijaiskoteihin Pohjanmaalle. Moni perhe ei vieläkään tiedä, että isoäiti tai isoisä olikin ottolapsi.

Lapset täytyy pelastaa. Tähän kiteytyi yksi sisällissodasta toipuvan Suomen merkittävimmistä yhteisistä ponnistuksista sata vuotta sitten keväällä 1919.

Hankkeen puuhanaisena oli leskirouva Ester Hällström (1870–1950), josta tuli pian myös presidentti K. J. Ståhlbergin (1865–1952) puoliso ja nykyaikaisten Linnan juhlien ensimmäinen emäntä.

Hällström oli nähnyt punaorpojen hädän työskenneltyään sotaorpojen huollon järjestelijänä hyväntekeväisyysjärjestöissä sekä valtion virastoissa.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä