Neuvostoliitto hallitsi maajoukkuejääkiekkoa ja arvokilpailuja 1950-luvulta 1990-luvun alussa tapahtuneeseen hajoamiseensa saakka, mutta mahtivaltion romahdettua myös venäläisellä jääkiekolla kesti vuosia saada oikeat osat oikeille paikoille ja vakiintua menestysjoukkueeksi.
Tällä vuosituhannella Venäjä on ollut yksi arvokilpailujen menestyneimmistä maista. Sunnuntaina venäläiset mittelevät Suomen kanssa jääkiekon miesten olympiakullasta Pekingissä.
Venäjän olympiakomitean joukkue ei saa käyttää kansallistunnuksiaan, mutta värit ovat selkeät. Kaukalossa jyrää punakone, jonka peliasu huokuu pelkistettyä neuvostohenkeä.
Neuvostoliittoa vastaan Suomen voitot jäivät muutamaan, mutta Venäjää vastaan on sujunut paremmin niin tavallisissa maaotteluissa kuin arvokilpailuissakin.
Jukka Jalosen komennossa Leijonat on pudottanut Venäjän MM-kilpailujen välierässä 2011 ja 2019. Kummallakin kerralla Suomi päätti kisat maailmanmestaruuteen. Jalosella on myös huonompia muistoja. MM-kotikisoissa 2012 Venäjä murjoi Suomen välierässä Jevgeni Malkinin johdolla ja marssi lopulta mestariksi.
Kohtaaminen arvokilpailujen loppuottelussa on maille vasta toinen. Venäjä nujersi Suomen MM-jäällä 2014, jolloin Erkka Westerlund oli päävalmentajana.
Suomen suuriin voittoihin Venäjästä kuuluvat 2007 ja 2016 MM-kilpailujen välierät sekä 2014 olympialaisten puolivälierä, kun Leijonat katkaisi venäläisten kultaunelman näiden omalla maaperällä. Kyseisistä voitoista kaksi irtosi Westerlundin ja yksi Kari Jalosen opein.
Neljäs suurvoitto haussa
Suomi on ainoa tappioton joukkue Pekingissä ja yrittää pitää sarjansa ehjänä loppuun saakka. Samalla Leijonat kirkastaisi arvokilpailujen loppuottelujen ankeaa saldoaan. Ennen Pekingiä Suomi on saavuttanut olympialaiset, MM-kilpailut ja World Cup huomioiden 14 loppuottelupaikkaa, mutta saavuttanut kirkkaimman mitalin vain MM-jäillä 1995, 2011 ja 2019.
Mestaruuksista kaksi on tullut Jukka Jalosen komennossa. Viime keväänä Jalosen Leijonat hävisi MM-loppuottelun Kanadalle.
Neuvostoliiton ollessa voimissaan MM- ja olympiakullat ratkaistiin vielä sarjamuotoisella pelitavalla. Pudotuspelit tulivat ohjelmaan Albertvillen olympialaisissa 1992, jolloin Neuvostoliiton raunioille kyhätty Itsenäisten valtioiden yhteisö voitti kultaa. Suomi pääsi loppuottelun makuun kolmisen kuukautta myöhemmin Prahan MM-kilpailuissa, mutta Ruotsi oli vielä tuolloin etevämpi.
Venäjä voitti ensimmäisen MM-kultansa 1993 ja on pelannut tuon jälkeen arvokilpailujen loppuottelussa yhdeksän kertaa, kun mukaan lasketaan Venäjän olympiakomitean urheilijoiden Pyeongchangin olympialaisissa 2018 saavuttama loppuottelupaikka.
Pyeongchangin kullan kera Venäjä on voittanut kuusi loppuottelua kymmenestä, joten punakoneen toimintavarmuus ratkaisuhetkillä on ollut huomattavasti Suomea parempi.