Lef­fa-ar­vio: Luc Besson lataa Va­le­ria­nis­sa vi­suaa­li­sen ilo­tu­li­tuk­sen, mutta tarina ei häi­käi­se

Pienet koululaiset kehittelevät innokkaasti näytelmiä. Useimmiten tärkeintä on saada rekvisiitta kuntoon – jo ennen kuin tiedetään mitä ollaan tekemässä.

Léonista ja The Fifht Elementista tutussa Luc Bessonissa on jotain samaa, tosin vailla lasten innokasta viattomuutta. Valeriania katsoessa huomaa, että pelit ja rensselit ovat Bessonilla viimeisen päälle lyötynä käteen. Silti leffa ei sytytä kunnolla missään vaiheessa.

Missä vika?

Olen käsittänyt, että Besson on halunnut muuttaa Pierre Christianin ja Jean-Claude Méziéresin klassikkosarjakuvan, Valerianin, jo varhaisvuosinaan elokuvaksi. Unelma on toteutunut nyt kahdensadan miljoonan euron satsauksella. Useasta eri sarjakuva-albumista ideoita ottava Valerian on kuulemma Euroopan kaikkien aikojen kallein elokuva.

Raha näkyy Valerian and the City of a Thousand Planets -leffan yltäkylläisessä visuaalisuudessa. Scifi-leffojen ystävillä riittää visuaalisessa hahmotuksessa ja sen pienissä yksityiskohdissa ihmettelemistä.

Elokuvan visuaalisessa puolessa on omintakeisuutta, mutta olisi leffa voinut irrottautua Hollywood-tuotannoista voimakkaamminkin. Alun kohtaus rauhaa ja rakkautta viljelevällä Mül-planeetalla ja muutamat kohtaukset Alphassa ovat näyttäviä. Toisaalta Star Warsinsa nähnyt bongaa monia tutun oloisia asioita. Lopun seinämäjuttu alkaa huvittavasti muistuttaa vaikkapa vuosien takaista Tähtiporttia .

Elokuvan tarinaan olisi suonut satsattavan enemmän, kun rahaa tuntuu olleen käytössä elokuvantekijän unelmia täyttämässä. Perustarina ei häikäise omaperäisyydellään, mutta kliseisestikin toteutettuna elokuvan sanoma rauhasta ja rakkaudesta on tervetullut.

Tarina kerrotaan hajanaisesti siellä täällä poiketen. Kunnon jännitettä ei synny millään.

Suurin ongelma on hailakassa pääparissa. Itse Valerianissa ( Dane DeHaan ) ei ole mitään oikeasti kiinnostavaa. Valerianin pari Laureline ( Cara Delevingne ) on itsellinen nainen, mutta erityistä ei hänenkään hahmosta irtoa.

Pariskunnan välinen kuvio on nähty aikaisemmin monessa elokuvassa. Bessonin käsikirjoitus laittaa pariskunnan suuhun latteaa dialogia.