Aika harva voi sanoa keksineensä kokonaisen urheilulajin. Siinäkin mielessä maanantaina 80 vuotta täyttävä Leena Jääskeläinen on poikkeuksellinen tapaus.
Hän kokeili sauvakävelyä ensimmäisen kerran vuonna 1966. Hän toimi tuolloin liikunnanopettajana, ja koululla on paljon ylimääräisiä hiihtosauvoja mutta vain vähän sisäliikuntatiloja.
–Kävelytin tyttöjä ulkona, ja teimme samalla sauvajumppaa.
Myöhemmin Suomen latukin kiinnostui lajista ja se levisi maailmalle. Nyt Euroopassa arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa sauvakävelijää. Moni Euroopan sauvakävelyseura myös tietää, mistä keksintö on lähtöisin.
–Minua on pyydetty muun muassa Espanjan sauvakävelyseuran jäseneksi. Viikon päästä Suomeen tulee 18 ranskalaista, jotka ovat kutsuneet minut sauvakävelemään kanssaan.
Poliitikko ilman diplomatiaa
Leena Jääskeläinen on Rovaniemellä on tunnettu vaikuttaja. Hän on Lapin urheiluopiston entinen rehtori ja pitkän linjan kunnallispoliitikko.
Hänet tunnetaan myös suorapuheisuudestaan. Hän itse arvelee suoruutensa johtuvan osittain siitä, että hän on kasvanut poikien keskellä. Jääskeläisellä on kaksi pikkuveljeä ja lapsuuden naapurustossa asui lähinnä poikia.
–Olen usein sanonut, että olen veljessarjan vanhin. Siinä porukassa piti uskaltaa avata suunsa, että pärjäsi.
Jääskeläinen arvioi olevansa silti politiikassakin kaikkien kanssa väleissä.
–Minulle on sanottu, että pitäisi olla diplomaattisempi. Sitä en osaa, mutta en myöskään mene henkilökohtaisuuksiin.
"Eläkkeelle voisi siirtyä vaiheittain"
Nykyään yksi Jääskeläisen aikaa eniten vievistä asioista on Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtajuus. Luottamustoimi vie hänet Helsinkiin noin kerran kahdessa viikossa.
Seniorivaikuttaja on huolissaan yhteiskuntien vanhenemisesta. Sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa ikääntyneitä on koko ajan enemmän.
–Tämä on iso ongelma. Sitä voidaan ratkaista esimerkiksi työperäisellä maahanmuutolla ja eläkeiän nostolla.
Jääskeläinen kannattaa mallia, jossa eläkkeelle jäätäisiin vaiheittain niin, että työviikko lyhenisi ensin nelipäiväiseksi, sitten kolmipäiväiseksi.
Liikunta pitää vetreänä
Toinen Jääskeläistä huolestuttava asia on ikäihmisten yksinäisyys.
–Jopa laitoshoidossa olevat ovat yksinäisiä. He asuvat omissa huoneissaan ja katsovat televisiota.
Jääskeläinen toivoo, että jotain apua löytyy vasta alkaneesta Kansallisen senioriliiton Rohkeasti seniori -hankkeesta, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja yksin kotiin jäävien vanhusten aktivoimiseen.
Aktiivinen toiminta voi olla mitä tahansa kalastuksesta naapurien kanssa seurusteluun.
Jääskeläinen kannustaa ihmisiä myös liikkumaan vanhemmalla iälläkin. Liikkua voi hyvin matalalla kynnyksellä, vaikkapa jumppaamalla kotona.
–Sauvakävelykin sopii useimmille. Sauvoja saa halvimmillaan kolmella eurolla, ja harrastamaan voi lähteä kotiovelta.
Jääskeläinen uskoo, että hänen hyvän kuntonsa salaisuus on siinä, että hän on jatkuvasti opetellut uutta ja ollut toimelias.
–Pahinta on, jos heittäytyy tekemättömäksi.
Urheiluopiston entinen rehtori on myös liikuntaneuvos
Syntynyt 22. heinäkuuta 1939 Viipurissa. Perhe muutti Kemiin, kun Jääskeläinen oli kuusivuotias.
Voittanut Suomen mestaruuden koripallossa viisi kertaa ja pesäpallossa kaksi kertaa.
Valmistui liikunnanopettajaksi vuonna 1964 Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta.
Suoritti liikuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1969 ensimmäisenä naisena Suomessa.
Työskenteli kouluhallituksen tyttöjen liikuntakasvatuksen ylitarkastajana vuosina 1973–1991.
Muutti Rovaniemelle vuonna 1995 saatuaan työpaikan Lapin urheiluopiston rehtorina.
Sai liikuntaneuvoksen arvonimen vuonna 2002. Jäi eläkkeelle vuonna 2003.
Eläkkeelle jäätyään lähti mukaan Rovaniemen kunnallispolitiikkaan kokoomuksen riveissä.
Toimii tällä hetkellä kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtajana, Lapin alueteatteriyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana ja Rovaniemen liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.
Perheeseen kuuluu puoliso, kolme aikuista lasta ja kolme lapsenlasta.
Harrastaa sauvakävelyä, hiihtämistä, kuntosalilla käyntiä, suunnistusta ja patikointia.
