Kolumni

Lauan­tai­vie­ras: Tie­tees­tä ker­to­mi­sen ei tar­vit­se olla pa­pe­rin­ma­kuis­ta

Rovaniemellä järjestetään syyskuun alussa Tieteen päivät. Kyseessä on suurelle yleisölle suunnattu tiedetapahtuma jossa tutkijat kertovat eri sessioissa ja paneeleissa omasta tutkimuksestaan sekä keskustelevat tieteen ja taiteen ajankohtaisista virtauksista.

Tämän vuoden teemana on rohkeus. Kahden päivän aikana kuullaan niin totuuden jälkeisestä ajasta, asukasaktivismista, kansalaisrohkeudesta, tutkijoiden kohtaamasta vihasta kuin myös siitä, miten tutkia vihattuja ja vainottuja eläimiä. Ensimmäisenä ohjelmanumerona perjantaina 6.9. on tieteen paini, jossa väitellään tiedon arvosta ja hyödystä. Lauantaina taidepainotteista ohjelmaa on myös Rovaniemen kaupunginkirjastolla.

Tieteen päivien yhteydessä järjestetään Rovaniemellä myös neljättä kertaa Science Slam -tapahtuma jossa tutkijat mittelevät toisiaan vastaan tutkimuksen popularisoinnissa. Kaikki esitystekniset keinot ovat sallittuja, mutta yleisön suosio täytyy voittaa puolelleen kymmenessä minuutissa. Raati arvioi tutkijan esitystä, mutta leikkimielisessä kilpailussa yleisö äänestää lopulta voittajan.

Science Slam -kilpailu on hyvä esimerkki rohkeasta tavasta kansantajuistaa tutkimusta ja esitellä tutkimustuloksia. Kilpailun juuret tulevat Poetry Slamista, jossa runoilijat pyrkivät vakuuttamaan yleisön aikarajan puitteissa. Myös Science Slamissa tutkijan täytyy tiivistää oleellinen omasta tutkimuksestaan lyhyessä ajassa. Kilpailussa tiivistyy tutkimuksesta kertomisen haastavuus, sillä tieteen yleistajuistaminen on tasapainoilua. Liikaa ei saa yleistää, koska vaarana on, että mutkia lyödään suoriksi ja alkuperäinen tutkimustulos saattaa muuttua.

Tieteen yleistajuistaminen on viime vuosina saanut perinteisen tiedotteen ohelle uusia muotoja. Esimerkkejä ovat Science Slam -tapahtumat, tieteen painit, podcastit, tiedevideot sekä tiedeaiheiset kappaleet, joissa tutkimustuloksia esitellään esimerkiksi räppinä.

Viestintäsuunnittelijan täytyy pysyä perillä uusista virtauksista, jotta tutkijoille riittää jatkossakin kanavia ja väyliä kohdata yleisö sekä tuoda julki tutkimustuloksiaan. Esimerkiksi Lapin yliopiston Ulalla-podcastissa ääneen pääsevät asiantuntijat ja tutkijat eri tiedekunnista. Podcast tarjoaakin hyvän vaihtoehdon perinteiselle tiedotteelle.

Tieteen päivien kaltaisille tapahtumille on tarvetta, sillä tieteestä kertomisen ei tarvitse olla tylsää tai paperinmakuista.