Työelämän tulevaisuuskatsauksia on mielenkiintoista lukea. Teknologian kehittyminen on nopeaa, ja älykkäiden robottien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi. Niitä tavataan tänä päivänä jo muun muassa teollisuudessa ja terveydenhuollossa.
Pääosin kuitenkin robottien tehtävät liittyvät rutiinitöihin ja ne tarvitsevat kaverikseen empaattista ajuria, ihmistä. En malta olla mainitsematta Osakassa kehitetystä näyttelijärobotista, joka on toiminut tieteiselokuvassa. Ihmisnäyttelijät kertoivat hänen kanssaan työskentelyn olleen kuitenkin vaikeaa, koska robottinäyttelijältä puuttui läsnäolon taito. Ymmärrän.
Ihmisen tekemä työ on yhä enemmän luovuutta ja yhteistyötaitoja vaativaa, me tarjoamme ratkaisuja toisen ihmisen ongelmiin ja tarpeisiin. Inhimillisten taitojen tarve korostuu ja tarvitaan kykyä ymmärtää toista ihmistä, tunneälyä, sosiaalisia taitoja sekä päättely- ja ongelmaratkaisukykyä.
Yhteiskunnassa globaalit haasteet vaativat myös empaattisia tekoja, ilmastotyössä jokaisen panos on tärkeä. Empatiaa lisäämällä me voimme myös ehkäistä kiusaamista ja väkivaltaa. Monikulttuurisessa työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, toisten kunnioittamista ja empatiaa.
Tutkimukset osoittavat että empaattisesti kohdattu potilas myös paranee nopeammin. Kuuntelu ja aito kiinnostus saa ihmisen voimaan paremmin. Empatia on työväline toisten ymmärtämiseen ja taito, jota kannattaa käyttää.
Miten sitten lisätä omaa empatiakykyä. Työelämäntutkija mainitsee yhtenä keinona taideharrastukset: taiteet ja tarinat avaavat mahdollisuuksia eläytyä toisenlaisten ihmisten asemaan. Kirjallisuus ja taideharrastukset opettavat meille kykyä lähestyä asioita myös muiden perspektiivistä.
Empatiatutkija, psykologian tohtori Silja Martikainen kertoo taitojen kehitystä tukevan teini-iässä esimerkiksi tunteisiin ja ajatteluun liittyvä keskustelu, ryhmätoiminta sekä varsinkin musiikki-, teatteri- ja tanssiharrastuksen.
Empatiataitoja on mahdollista kehittää koko elämän ajan.