Syvä sisäänhengitys – piiiiitkä uloshengitys. Toisen kerran sama, ja vielä, vielä ja uudestaan.
”Laske vain, jos se auttaa. Numerot ovat neutraaleja ja siten hyvä keino rauhoittaa itseä hengittämisen ohessa”, tuki psykologi, jonka luona kävin vuosia sitten juttelemassa lentopelostani.
Mielen taidot, keskittyminen, tietoisuus, malttamisen kyky ja itsensä johtaminen ovat taitoja, joita meidän pitäisi kehittää, jotta pärjäisimme paremmin tulevaisuudessa. Omalla kohdallani lentopelon lisäksi, älypuhelin ja sitä kautta 24/7/365 saavutettavissa oleva tieto ja yhteys muihin herättivät kehittämään näitä taitoja.
Helpommin sanottu kuin tehty? Ihmismielellä on luontaisena taipumuksena automatisoida toimintojamme. Lisäksi meillä ihmisillä on muista eläimistä poikkeavanlainen ominaisuus olla huolissaan asioista, jotka eivät ole tapahtuneet tai jotka eivät välttämättä tapahdukaan.
”Kone varmasti räjähtää nousun aikana! Me kuollaan kaikki!”. Näitä ajatuksia vilisi päässäni lennolla ja kehoni alkoi reagoida välittömästi. ”Laske vaikkapa kymmeneen (ne neutraalit numerot!) ja hengitä tietoisesti, ennen kuin puristat penkin reunoja ja jännität kehosi ja mielesi kohti paniikin alkamista”, ohjeisti psykologi.
Ymmärrän nyt, että näillä toimilla voidaan vaikuttaa aivojen hermoston alkukantaisen puolustusjärjestelmän toimintaan. Uloshengittämisen hidastaminen rauhoittaa hermostoa ja palauttaa kehomme pakenemisen tai taistelemisen tilasta normaalitilaan, jossa sosiaalinen kanssakäyminen taas on mahdollista. Hengittäminen alkaakin ohjata hermostoa ja toimintaamme sen sijaan, että hermosto ohjaa hengitystämme ja toimintaamme.
Milloin viimeksi olit tietoinen hengittämisestäsi? Entäpä tunnetilastasi? Minulle tieto siitä, että pelkotilani lennolla oli itse aiheuttamani, oli ensimmäinen avain kohti hallitumpaa käyttäytymistä lentopelkotilanteessa.
Pelkoa pidetään yhtenä vahvimpana ja eniten ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavana emootiona. Itselläni lentämisen pelko alkoi saada liian suurta merkitystä ja se alkoi vaikuttaa sekä työhöni että perheemme suunnitelmiin. Tiedostin, että vain minä voin tehdä tälle jotakin. Pari keskustelukertaa psykologin kanssa riitti silloin ja otin nämä keinot käyttöön lentäessäni.
Nyt vuosia myöhemmin huomaan, että menetelmäni on toiminut ja olen itse auttanut itseäni hallitsemaan vahvaa pelko- ja ahdistustilaani lennon aikana. Samalla olen oppinut tietoisuuden taitoja, joita voin ottaa käyttöön päivittäisessä arjessa.
Hengitys on aina mukana ja helppo ottaa käyttöön. Hengitellään!
Lauantaivieras on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla kirjoittaa tällä viikolla Jaana Severidt. Hän on monikulttuurista arkea elävä perheenäiti ja vaimo, joka innostuu oppimisesta ja nauttii horisonttiin tuijottelusta. Severidt työskentelee Lapin yliopistossa kansainvälistymispalveluiden päällikkönä.
Kolumnin tiedon lähteinä on käytetty Henkka Hyppösen Pelon hinta -kirjaa sekä Antti-Juhani Wihurin Mindfulness työssä - kirjaa.