Lauan­tai­vie­ras: Ol­kaam­me yhessä juh­la­vuoen jäl­keen­ki – omilla mur­teil­la tai ilman

Mie se vain otan nyt riskin. Mie kirjotan tämän minun tajunnanvirtamurteella. Sillä tuskin on mittään tekemistä minkään ”oikean” murteen kanssa mutta ei anneta sen haitata.

Mie olen nyt rohkeasti oma itteni. Tai oikeastaan mie olen a bove ordinary niinku meillä Lappi-brändin mukkaan saapi sanoa.

Tämä vuosi son ollu yhtä juhlaa. Met tehimmä poies historian suurimman suomalaisen teemavuoen. Olema olleet yhessä aivan urakalla.

Yli 99 rosenttia meistä suomalaisista on kokenu että son tärkeä homma tämä itsenäisyyen juhlavuosi ja yli 80 rosenttia meistä on ollu sitä jollakin tavoin tekemässäkin. Suomalaiset ja Suomen ystävät ovat osallistunneet yli 5 000 juhlavuoen hankkeeseen ympäri maailman.

Ko mie lähin tähän juhlavuosivölhjyyn kaks vuotta sitte niin mie otin yhen tavotteen tälle hommalle. Mie aattelin että jos ei muuta jää kätteen niin oltas ainakin oltu hetken verran enemmän yhessä tämän vuoen aikana. Että oltas katottu sitä kaveria ja puhuttu sille. Ihmetelty yhessä maailmaa ja saatettu jopa viiä sitä piirun verran parempaan suunthaanki.

Se että tämän vuoen teema ja hästäggi on ollu #yhdessä niin son yksi hienoimmista asioista pitkään aikaan. Ei sen takia että se vain kuulostaa hyältä. Vaan sen takia että sitä varten met täällä olemma.

Met olemma täällä pallolla jotta met voisima ellää hyvvää elämää yhessä. Että met voisima iloita ja surea, kokea uusia ja muistella vanhoja jonkun toisen kanssa. Ei se vain tarkota että pittäis kokoa ajan olla käsikynkässä sen kaverin kanssa. Joku mulle totesikin että siinä on vissi ero olla yksin ja yksinäinen ko olla iteksensä.

Yksinäisyyttä meiän pitäs yhessä karkottaa mutta aivan se tekkee ite kullekkin hyvvää olla välilä iteksensä. Kuunnella vaikka sitä mettän hiljasuutta tai vaikka vain kattella ko porot pösilönä syö kukkapenkin ikkunan alta tyhjäksi.

Voisima vain välillä hetken koota ajatuksiamme ja unelmiamme jotta sitte taas uuella innolla voisimma olla yhessä ja tehä porukalla niistä unelmista totta.

Sitä mie vain jaksan aina huuella. Unelmoiaan rohkeasti ja pietetään siitä kaverista siinä vieressä huolta. Olkaamme yhessä tämän juhlavuoen jälkeenki. Omilla murteilla tai ilman.

Kirjoittaja työskentelee Suomi 100 -aluekoordinattorina Lapin liitossa.

Ilmoita asiavirheestä