Miehet ovat perinteisellä kalareissullaan. Toisella on hankalaa kotona, tosi tiukka tilanne. Yhtenä iltana hän avautuu tilanteestaan. Ollaan niin pitkältä ajalta kavereita, että nyt tuntuu mahdolliselta avautua. Kertoo mitä kertoo. Kaveri kuuntelee. Ei paljon kommentoi. Sanoo jotain. Huokaillaan. Ehkä kiroillaan, jos kuuluu tapoihin. Ei tule neuvoja eikä turhia kysymyksiä. Saa kertoa mitä kertoo ja miten kertoo. Mutta, olo helpottuu. On kevyempi hengittää.
Keskusteluun ei aamulla palata, ei ehkä koko reissulla. Ja näistä puhumisista ei huudella muille. Sitä ei tarvitse edes sanoa. Se on sanomattakin selvää. Harvemmin mies pettää toisen miehen luottamuksen näissä asioissa. Kaveria ei jätetä eikä petetä.
Kalastus jatkuu. Kala syö tai ei syö. Mitä reissusta kotona tai työpaikalla kerrotaan, riippuu siitä kuka kysyy matkasta. Jos siitä kysyy toinen kalamies, tarinaa voi tulla paljonkin. Jos kysyy puoliso, kertomus on todennäköisesti niukka. Mitä siitä nyt osaa kertoa kuin että miten kala söi ja mitkä oli kelit.
Seuraavana vuonna kaveri saattaa kysyä: miten teillä nyt? Jos toinen vastaa "ihan hyvin", ei siitä sitten sen enempää. Hyvä niin. Ei ole reissun jälkeen soiteltu ja kyselty miten menee. Tai on voitu soitella, mutta ei tästä asiasta. Jos tavataan arjessa muuten, puhutaan siitä, mikä on senhetkinen yhteinen intressi, työ tai harrastus.
Jos kaverilla on itsellään samantapaista kokemusta, saattaa helpotus olla tosi suuri, kun tuntoja jaetaan. Sittenkin puhuminen saattaa olla niukan puoleista. Puolisoita ei muuten porukassa moitita, sanovat miehet. Se on aika mielenkiintoinen ajatus. Jotain perää siinä varmasti on, niin usein olen sen kuullut.
Se keskustelu meneekin sitten erilailla, kun nainen kotona sanoo, että nyt puhutaan. Se on erilainen kertomus.
Me naiset emme ihan heti hoksaa kuinka suunnattoman paljon vähemmän miehet keskenään harjoittelevat sitä naisten vahvaa aluetta: puhetta ihmissuhteista ja elämän syvemmistä tunnoista ja aroista asioista. Mutta jos seuraavana vuonna kalareissulla on kaikki ok, niin hyvin se on mennyt se erilainenkin keskustelu.
P.S. Useimmilla miehillä ei ole sitä luottokaveria, jolle avautuu. Joillain on. Ja se on kova juttu!
