Hyvää tulevaa isänpäivää kaikille isille ja lapsille! Ensimmäiseksi haluan sanoa, että isänä oleminen on mielettömän siistiä. Toiseksi haluan sanoa, että juuri nyt ihailen eniten maailmassa omaa poikaani. Tänään minun idolini ja esikuvani on alle 3-vuotias natiainen, joka on pelottomin, vapain ja häpeämättömin tyyppi, jonka tunnen. Hän on joka päivä ja koko ajan täysillä läsnä minun kanssani. Paitsi ehkä niissä hetkissä, kun uni meinaa tulla, vaikkei vielä yhtään väsytä, mutta niistä hetkistä voi syyttää Nukku-Mattia.
Olen improkoomikko, impro-ohjaaja ja improkouluttaja. Opetan työkseni ihmisiä sanomaan joo! Opetan ja opettelen itsekin irrottautumaan häpeästä, hyväksymään tarjouksia, auttamaan toisiamme, heittäytymään ja olemaan läsnä. Improvisaatioteatteri ei ole hauskojen vitsien keksimistä, vaan se on läsnäolon taidetta. Se on sitä, että me kuuntelemme toisiamme ja otamme ilon irti yhdessä tekemisestä.
Olen kiertänyt vuosia ympäri Suomea kotimaisten ja ulkomaisten improkouluttajien työpajoissa oppimassa, miten tarttua ilmeiseen, päästää irti kahleista ja leikkiä ilman epäonnistumisen pelkoa.
Tietyllä tavalla improaja pyrkii olemaan kuin lapsi jälleen. Minun kaltaiselleni tyypille vanhemmuus on ollut siis uskomaton seikkailu.
Paras opettajani on joka päivä kotona odottamassa ja näyttämässä, miten se taika vain tapahtuu. Siellä minua opettaa tyyppi, jolla ei ole taakkanaan aikuisuuden kahleita, epäonnistumisen pelkoja ja jatkuvaa oikeassa olemisen tarvetta. Hänen maailmassaan kaikki vastaukset ovat oikeita vastauksia.
Tästä opetuksesta vastineeksi minä voin tietysti tarjota hänelle huolenpidon ja pyllyn pyyhkimisen lisäksi niitä tietoja ja oppeja, joita minä olen vuosien varrelle itselleni kerännyt. Tärkeimmäksi vastalahjaksi koen kuitenkin läsnäolon.
Keikkatyöläisen päivärytmin ja yrittäjyyden vuoksi olen keskivertoa isää vähemmän fyysisesti läsnä perheeni parissa. Juuri siksi kotona ollessa televisio on kiinni, puhelin lentää piippuhyllylle ja tietokone jää töihin. Kotona isi saa kömpiä lastenhuoneeseen rakennettuun majaan ja leikkiä prinsessaa tai hevosta tai meripoikaa tai pitsakuskia.
Isyys on vastuuta, huolenpitoa ja kasvatusta, mutta ennen kaikkea isyys on läsnäolon taidetta. Saan aina silloin tällöin kuulla moitteita siitä, että en aina vastaa puhelimeen tai viesteihin heti. Pahoittelen tätä tapaani näin julkisesti, mutta kerron perusteluksi, että olen juuri silloin todennäköisesti viettämässä maailman parasta ja opettavaisinta aikaa onnellisena isänä; hyvää isän päivää.