Talvisena sunnuntaiaamuna Rommelin kentällä on vilkasta.
"Alatteko pelaan mejän kanssa? Jos ootte hyviä, niin toinen menee toiselle puolelle."
12-vuotiaan puhemiehen otettua homman haltuunsa pelit ovat pian käynnissä. Höntsät kokoavat kaukaloon ryhmän aikuisia miehiä ja naisia, lukio- ja yläkoululaisia sekä hieman nuorempia poikia isiensä kanssa. Mukaan pyydetyt pelaajat tunnistetaan Mestispelaajiksi. He ovat aika hyviä, tuumivat kanssapelaajat.
Tämä tositapahtuma kuvaa omaehtoista liikuntaa parhaimmillaan. Vaikka kaikilla on hauskaa, tällainen toiminta on yhä harvinaisempaa lasten ja nuorten keskuudessa.
Tutkimusten mukaan suomalaisten lasten liikunnan määrä ei vastaa kansallisia terveyssuosituksia edes urheilua harrastavien lasten osalta. Urheiluseuroissa harrastaa yli puolet peruskouluikäisistä lapsista. Yläkouluiässä harjoitusmäärät kasvavat, mutta omaehtoinen liikunta vähenee. Viidennestä lapsista urheilun toimijat eivät tavoita missään vaiheessa. He eivät liiku juuri ollenkaan.
Lasten ja nuorten harrasteliikuntaa suunnitellaan ministeriöissä, kunnissa, lajiliitoissa ja seuroissa. Yhteistyössä syntyy visioita, projekteja ja hankkeita, joiden avulla lapsia ja nuoria pyritään saamaan liikkeelle. Hankerahoilla on palkattu lasten ja nuorten harrastetoiminnasta vastaavia ja toimintaa on viety iltapäivinä vapaina oleviin liikuntatiloihin. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan liikkuvien nuorten määrää ei ole silti saatu kasvatettua.
Erilaisten hankkeiden esittelyissä ja paketoinnissa tuntuu joskus unohtuvan lähtökohta, joka osallistujalle on tärkeintä: toiminnan pitää olla kivaa. Joukkuelajeissa pelaaminen on kaikkein parasta, eikä sen tarvitse tapahtua virallisessa ottelussa tuomareineen ja toimitsijoineen.
Urheiluseurat tekevät kasvatustyötään rajallisin resurssein. Samanikäisistä lapsista koostuviin joukkueisiin löytyy vielä toiminnan mahdollistavia tekijöitä pelaajien vanhemmista. Kaikki eivät halua harrastaa kilpaillen, mutta kevyesti organisoituihin harrasteryhmiin toimijoiden löytäminen on jo vaikeaa. Yksi palkattu tekijäkään ei pysty liikuttamaan lapsia määräänsä enempää.
RoKin kerran viikossa harjoitteleva Easy Hockey (10–16-v. harrastekiekkojoukkueet) on vastannut kysyntään. Nyt hurjaan joukkoon kartoitetaan maalivahteja. Tammikuussa saamme lisää ohjaajia ja aloitamme toiminnan myös ulkojäillä. Sata harrastajaa perinteisen ikäkausitoiminnan ulkopuolella ei ole mahdoton tavoite. Harrastekiekko on edullista. Jatkuvuuden kannalta tärkeää on myös se, että keskitymme jääkiekon pelaamiseen. Me olemme siinä aika hyviä.