Rovaniemi on asunnonomistajalle kallis kaupunki. Suurista, yli 30 000 asukkaan kaupungeista jopa kaikkein kallein.
Asumiskustannuksetkin nousevat ennusteiden mukaan noin 2,5 prosentin vuosivauhtia ainakin seuraavien parin vuoden ajan. Tälläkin hetkellä asumiskustannukset vievät tuloista ison osan; iästä, asuinpaikasta ja -tavasta riippuen 25–38 prosenttia. Tulevaisuudessa nämä luvut ovat vieläkin suurempia, jos kehityssuuntaa ei muuteta.
Lähivuosina tulojen kehityksessä ei ole nähtävissä samanlaista nousua kuin asumisen kustannuksissa. Kaikilla ei ole samanlaiset mahdollisuudet selvitä kustannusten kasvusta. Tämä voi aiheuttaa sen, että erilaisia tukia hakevien ihmisten määrä kasvaa ja sen myötä myös tukina jaettavaa rahamäärää yhteiskunta joutuu budjetoimaan enemmän.
Kustannusten kasvu vaikuttaa ihmisten ostovoimaan ja vaikeuttaa muun muassa korjaustöiden toteuttamista. Isolla osalla suomalaisista on jo nyt vaikeuksia maksaa korjauksia niin, että kiinteistöt pysyisivät hyvässä kunnossa.
Kasvavat kulut pakottavat yhä useamman jarruttamaan taloyhtiönsä isoja korjaushankkeita, kun varat eivät yksinkertaisesti riitä niiden rahoittamiseen.
Asumismenot ja kiinteistökustannukset ovat samoja ottamatta huomioon asujan varallisuutta. Toki niihin pystyy itse jonkin verran vaikuttamaan muun muassa valitsemalla pienemmän asunnon sekä säästämällä vettä ja sähköä.
Kuitenkin iso osa maksuista, kuten kiinteistövero tai jätehuolto, ovat samansuuruisia kaikille. Muutamia vuosia sitten tontin ja kiinteistön verot nousivat pahimmillaan kymmeniä prosentteja, ja tämä luonnollisesti näkyy suoraan asumisen kustannuksissa.
Koska Rovaniemi pitää jo nyt kärkisijaa kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa, paikallisten päättäjien on hyvä pysähtyä miettimään, voiko kehitys enää jatkua samanlaisena.
Muutama paikkakunta Suomessa on onnistunut laskemaan kiinteistökustannuksiaan. Suomen suurimmat pudottajat kiinteistönpidon kustannuksissa olivat tänä vuonna Kuopio ja Valkeakoski. Kuopiossa pudotettiin vesimaksuja ja Valkeakoskella kaukolämmön tariffeja.
Olisiko Rovaniemelläkin mahdollista toimia tällä tavalla ja alkaa hillitä kustannusten nousua?
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Lappi ry:n toiminnanjohtaja.