Jouluun on hieman alle kaksi kuukautta aikaa. Minulle joulu on lämmön juhla. Se tarkoittaa fyysistä lämpöä, mutta myös läheisten ja tunnelman luomaa lämpöä. Rakkaiden muistamista lahjoin, teoin ja sanoin.
Joulusta on muodostunut kuitenkin myös ylikulutuksen suurjuhla. Se krääsän määrä saa minut ahdistumaan. Ensimmäiset joulukalenterit, -karkit ja -koristeet ilmestyivät kauppoihin jo lokakuun alkupuolella.
Lahja on ostettava kaikille, vaikkei tarvetta kyseiselle esineelle saajalla olisikaan. Lapsille leluja, äidille voidepurkkeja, isälle kalsareita ja sukkia, suvulle älyttömät määrät joulukukkasia ja -suklaata.
Ruokapöydässä pitää sortteja olla enemmän kuin viime vuonna. Tehdään “varmuudeksi” vähän enemmän, ettei mikään vain loppuisi kesken. Ahmitaan kuin viimeistä päivää, ihan kuin ruokaa ei olisi ennen nähty.
Arvatkaapa mitä? Allekirjoittanut syyllistyy tähän kaikkeen aivan yhtä paljon kuin kuka muukin keskivertosuomalainen. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin ryhdistäytyä varsinkin lahjojen suhteen. Aion hankkia läheisilleni aineettomia tai vastuullisesti tuotettuja lahjoja.
Aineettomat lahjat ovat hyvä vaihtoehto joulun ainaiselle tavarapaljoudelle. Ideana on antaa tavaran sijasta lahjaksi esimerkiksi aikaa tai erilaisia palveluja. Valinnanvaraa löytyy valtavasti. Hemmotteluhoito, leffalippuja, päivä lasten aktiviteettiparkissa, lasketteluliput tai ravintolaillallinen.
Rahan käyttö ei kuitenkaan ole se tärkein. Lapselle voi antaa talvisen puuhapäivän. Puolisolle lisää kahdenkeskistä aikaa, äidille ikkunanpesua, isälle pilkkiretki ja kaverille säännöllistä lenkkiseuraa. Kunhan lahja sopii saajallensa.
Jos aineettomat lahjat eivät sytytä, niin vastuullisia tuotteita löytyy suhteellisen laaja valikoima. Ei tyydytä siihen ensimmäiseen muoviseen Aasiassa valmistettuun massatuotteeseen, vaan suositaan kotimaisia valmistajia. Lahjaksi voi myös antaa illallisen, joka on valmistettu mahdollisimman pitkälle lähiruokaa käyttäen.
Ostokäyttäytymisen muuttamisella on vaikutusta myös paikallisesti. Moni lappilainen yrittäjä kiittäisi varmasti kulutustottumustemme muutosta. Jouluun käytetyt rahat olisi sijoitettu paikalliseen liiketoimintaan. Ja lahjojen todellisen tarpeen miettiminen karsisi äkkinäisiä päätöksiä repäistä mukaan ensimmäinen paketti marketin hyllyltä.
Kirjoittaja työskentelee sisällöntuottajana Pidä Lappi Siistinä -yhdistyksessä.