Helsingin lastensuojelua läheltä seuraavien mukaan lasta koskevia päätöksiä tehdään kiireen vuoksi liian heppoisin tiedoin. Kaksi lastensuojelua läheltä seurannutta lähdettä toi esille tapauksia, jossa lasten ja vanhempien oikeudet eivät heidän mukaansa toteudu ja lastensuojelu voi liikkua jopa lain harmaalla alueella. Helsingin kaupungin lastensuojelun johto kiistää tietävänsä ongelmista.
STT:n lähteet kertovat, että sijoituspäätöksiä lapsista tehdään selvittämättä perheen tilannetta riittävästi. Myös perheiden saama tuki sijoitus- tai huostaanottopäätösten jälkeen on lähteiden mukaan liian vähäistä. Heidän mukaansa perheitä tavataan liian vähän.
Helsingin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski sanoo, että lakia ja lapsen tuen tarpeen arviointimallia noudatetaan.
- Kyllähän huostaanottoa tai sijoitusta harkittaessa kartoitetaan lapsen tilanne laaja-alaisesti, selvitetään tilanne muilta viranomaisilta ja katsotaan lapsen elämänkokemus ja tausta. Vastoin vanhempien ja yli 12-vuotiaan lapsen tahtoa tehtävät huostaanotot menevät hallinto-oikeuden päätettäväksi.
Lastensuojelua läheltä nähneet ovat huolissaan tapauksista, joissa vanhempien huolta ei enää kuunnella. Esimerkiksi perheväkivaltaan kuolleen Vilja Eerikan tapauksessa äidin lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot saatettiin sivuuttaa mahdollisesti äidin taustan vuoksi.
- Jos huoltaja on todettu lastensuojelussa ainakin hetkellisesti kyvyttömäksi huoltaa lasta, hänen kannanottonsa on helppo sivuuttaa, Helsingin lastensuojelua läheltä seurannut lähde sanoo.
Yleisen oikeustieteen ja sosiaalioikeuden professori Toomas Kotkas Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakasta on kuunneltava ja kohdeltava kunnioittavasti. Valvomista hän pitää vaikeana.
Nummikoski sanoo, että selvitykset tehdään yleensä perusteellisesti. Hän ei kiistä mahdollisia virheitä joissakin yksittäistapauksissa.
- Pyrimme nimenomaan kuntouttamaan vanhempia ja se edellyttää muutosta ja tilanteen uudelleenarviointia. Ainahan työssä voi olla tilanteita tai kohtaamisia, jotka eivät ole onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Ne täytyy käsitellä ja pyrkiä jatkossa toimimaan paremmin.
STT uutisoi maanantaina, että Helsingin lastensuojelussa ei läheskään aina oteta yhteyttä lapseen tai tämän perheeseen seitsemän vuorokauden kuluttua mahdollisen lastensuojelutarpeen ilmettyä. Sosiaalioikeuden emeritusprofessorin Pentti Arajärven mukaan yhteydenpito olisi syytä aloittaa seitsemän vuorokauden sisällä, jos kyseessä ei ole ilmiselvästi virheellinen ilmoitus.
Myös Kotkas on samoilla linjoilla.
– Sanoisin, että (palvelutarpeen arvioinnin) säännöksessä ei ole mitään järkeä ilman ensimmäistä yhteydenottoa, Kotkas sanoo.
Lastensuojelun rikkeitä arvioivan Valviran tulkinnan mukaan puolestaan laissa ei yksiselitteisesti sanota, että yhteydenotto pitäisi tehdä seitsemän vuorokauden kuluessa.