Täysi tohina alkaa syyskuussa, kertoo Tornion Perheiden Talon toiminnanjohtaja Merja Frantti .
–Sitten on toimintaa aamusta iltaan. Yleensä näin on jo elokuussa, mutta työntekijöiden vaihdokset vaikuttivat nyt aikatauluihin.
Perheiden Talo on toiminut vuodesta 2014, alkuun hankepohjaisena. Rekisteröity yhdistys kokoaa kattonsa alle kaupungin perhekeskuksen ja järjestöjen tuottamaa touhua.
Avoin olohuone tarjoaa perhevalmennusta, varhaiskasvatus- ja perhekerhoja, kahvilatapaamisia, musiikkileikkikoulua, taaperoliikuntaa, lapsiparkki- ja leikkikenttätoimintaa, käsityöpuodin, kursseja ja tapahtumia.
Vakituisesti mukana toiminnassa ovat kaupungin lisäksi seurakunta, Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL ja 4H-liitto.Tänä syksynä Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet ry. antaa vertaistukea Merlan Olkkari -tapaamisissa.
–Aloittamassa on Kamalat äidit -vertaistukiryhmä murrosikäisten vanhemmille. Tarjolla on myös imetystukiyhdistyksen apua.
Kemissä kaupunki keskitti viime syksynä Huvikummun perhekeskukseen neuvolan, perhetyön ja avoimen varhaiskasvatuksen maksuttomat palvelut.
–Avoimille kerhoille on ollut tarvetta ja kysyntää. Tammi–kesäkuussa kerhoissa on käynyt keskimäärin 63 lasta, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala .
Kerhot ovat toimineet arkiaamupäivisin. Ne on tarkoitettu 3–5-vuotiaille.
Perhekerhot taas on suunnattu vanhemmille ja alle kouluikäisille lapsille. Lisäksi kaupunki on järjestänyt vanhempien tunteja.
Keminmaassa lapsiperheiden kotipalvelu muuttui vuoden alussa maksuttomaksi. Lyhytaikainen ja tilapäinen kotipalvelu on lakisääteistä toimintaa, mutta yleensä maksullista. Se on lasten- ja kodinhoitoapua, jota voi saada esimerkiksi alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden tai synnytyksen perusteella.
Keminmaan ja Simon kunnat eivät järjestä avoimia perhe- tai lastenkerhoja.
Simossa ja Torniossa toimii yksityisiä päiväkoteja, joihin sijoittuvien lasten perheitä kunnat tukevat palvelusetelein.
Tervolakaan ei tarjoa avointa varhaiskasvatusta.
–Olemme pohtineet sitä keväällä perustetussa varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmässä, mutta asiat ovat vielä suunnittelun tasolla. Mannerheimin lastensuojeluliitto pitää perhekahvilaa, ja seurakunnankin toiminta on aktiivista, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Johanna Maunu .
Päivähoitoa pitäisi kunnassa Maunun mukaan laajentaa ja muokata nykypäivän tarpeisiin.
–Lapset eivät enää välttämättä tarvitse hoitoa joka päivä. Työelämä on muuttunut sellaiseksi, että vuorohoidolle on toisaalta enemmän kysyntää. Isovanhempia ei kaikilla ole käytettävissä.
Maunu korostaa, että nykyään alle kouluikäisten lasten hoidossa on kyse nimenomaan varhaiskasvatuksesta.
–Tervolassa siitä ollaan kiinnostuneita ja siihen halutaan panostaakin.
Ylitorniolla pikkuväki ja heidän vanhempansa voivat hyödyntää kolmenlaisia avoimia palveluja: perhekerhoja kuntakeskuksessa sekä Raanujärvellä ja Mellakoskella, tenavaparkkia sekä perheleiripäiviä. Viimeksi mainittuja kunta järjestää yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Lapsiperheiden palvelut kunnissa
Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaali- ja terveyspuolella neuvolat ja kotipalvelu sekä sivistyspuolella varhaiskasvatus (päivähoito eli päiväkodit, perhepäivähoito), esiopetus, pienten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot sekä ala- ja yläkoulut.
Lisäksi kunnat voivat järjestää avointa varhaiskasvatusta (kerhot) ja muuta toimintaa (uimakoulut, leirit).
Jotkin kunnat myöntävät Kelan yksityisen hoidon tukeen kuntalisän (Keminmaa) sekä yksityiseen päiväkotiin palvelusetelin (Tornio, Simo, Keminmaassakin päätös muttei vielä yksityisiä toimijoita).