Venäjällä uutisoidut lapsikaappaustapaukset ja itärajan ylitse pyörällä päästetyt turvapaikanhakijat ovat olleet yksi keino painostaa Suomea pysymään Naton ulkopuolella, sanoo professori Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa instituutista.
Hänen mukaansa Suomen liittoutumattomuus on Venäjälle niin iso asia, että se voi johtaa jatkossakin voimakkaisiin vastareaktioihin.
Yksi vastareaktio voi olla se, että Venäjä alkaa ohjata maassa olevia turvapaikanhakijoita rajan ylitse, jolloin niin sanottu arktinen pyöräilyreitti avautuisi jälleen.
- Rajaviranomaiset kertovat kuulleensa Venäjän rajaviranomailta, että maassa on valtavasti sellaisia ihmisiä, jotka voidaan halutessa laittaa liikkeelle. Nämä ovat viestejä siitä, että Venäjä haluaa vahvasti Suomen pysyvän Naton ulkopuolella, Liuhto sanoo.
Suomen ja Venäjän väliset suhteet nousevat agendalle, kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vierailee huomenna perjantaina Oulussa.
Päivän aikana hän tapaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja vierailee oululaisessa yrityksessä. Pääministerit järjestävät tänään yhteisen tiedotustilaisuuden kello 14.45.
Maiden välisten suhteiden lisäksi esille nousevat talous sekä arktiset asiat.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan pääministereiden olisi syytä keskustella myös Fennovoimasta ja Hanhikiven niemen ydinvoimalahankkeesta.
- Ydinvoimalan rakentamiseen liittyvät asiat pitäisi ottaa esille ja keskustella siitä, miten asia etenee ja tehdäänkö asiat taiten ja sääntöjen mukaan, mutta tuskin tässä yhteydessä mitään kriittistä nousee esille. Nähtäväksi jää, millaiseen rooliin Fennovoimaan liittyvät asiat nousevat, Pynnöniemi sanoo.
Liuhdon mielestä pääministereiden tapaamisen aikana voitaisiin nostaa esille Suomen mahdollisuuksia edistää ja olla osaltaan kehittämässä Venäjän hallintotapaa.
- Jos olisin pääministerin neuvonantaja lähtisin siitä, mitä Suomi voisi tehdä Venäjän hallintoreformin edistämiseksi. Nythän Venäjä kamppailee tehottoman ja korruptoituneen hallintokoneiston kanssa.
- Suomella olisi saumaa toimia kouluttajana tässä asiassa, sillä kyllä me varsin tehokkaasti hoidamme omaa talouttamme ja hallintoa, Liuhto sanoo.
Hänen mukaansa myönteinen signaali olisi myös nykyisen viisumikäytäntöjen helpottaminen, sillä viisumivapauteen tuskin lähivuosina päästään.
- Pitäisikö nyt harkita pitkäaikaista viisumia niille, joilla on biometrinen passi, ja opiskelijoille? Tämä olisi hyvä viesti Venäjän kansalle, ettei me olla heitä vastaan, emmekä me varasta kenenkään lapsia, Liuhto sanoo.
Euroopan unionin asettamat Venäjä-pakotteet ovat katkolla seuraavan kerran tämän vuoden lopussa.
Liuhdon mukaan nyt olisi hyvä pohtia myös sitä, mitä sen jälkeen tehdään, jos pakotteista luovutaan. Pakotelinjan jatkuminen kun ei ole itsestään selvää, sillä niiden asettaminen vaatii kaikkien EU-maiden yksimielisen päätöksen.
- Pakotteiden jatkamisesta pitää olla yksimielisyys. Nyt muun muassa Bulgaria on lähtenyt tästä linjasta pois. Lisäksi epävarmuutta liittyy Saksan ja Ranskan tuleviin vaaleihin.
Jos EU:n pakotteita ei enää tammikuun jälkeen jatketa, mikään ei muutu heti, sillä Venäjän asettamat vastapakotteet ovat voimassa vuoden 2018 loppuun asti.
- Venäjä tuskin muuttaa linjaansa, sillä (Vladimir) Putin ei halua pettää omia maataloustuottajiaan. Se mikä tulisi muuttumaan, on pankkirahoitus. Jos rahavirrat aukeavat, se nostaa venäläisten kuluttamista, ja se on taas meille hyvä asia.
Medvedevin Oulun-vierailu vaikuttaa laajasti kaupungin katukuvaan ja liikennejärjestelyihin. Lisäksi vierailun aikana on voimassa lentokielto tiettyinä aikoina. Oulun poliisi on pyytänyt apuvoimia Helsingistä ja Lapista.