Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ehdottaa, että oppivelvollisuutta ei sidottaisi enää niin voimakkaasti ikään vaan lapsen osaamiseen. Tarve tähän lähtee siitä, että runsas viisi prosenttia ikäluokasta eli 3 000–3 500 lasta ei tavoita perusopetuksessa edes minimitasoa millään osaamisen kolmesta keskeisestä osa-alueesta eli lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Joka kahdeksas poika ei saavuta perusopetuksessa lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa. Kurttilan mukaan on aiheellista miettiä, onko kyseessä rakenteellinen heiteillejättö, jos lapset valmistuvat peruskoulusta ilman, että heillä on edellytyksiä jatkokoulutukseen.
- Täytyy miettiä sitä, onko yläkoulussa riittävästi aikaa antaa tukea lapsen yksilölliselle kasvulle ja kehitykselle, Kurttila pohtii.
Hän korostaa, että opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksella on enemmän vaikutusta oppimistuloksiin kuin oppimateriaaleilla tai luokkakoolla.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen komppaa periaatteessa Kurttilaa ja on huolissaan siitä viidestä prosentista, joiden osaaminen ei ole peruskoulun päättyessä riittävää. Lahtinen kuitenkin toteaa, että kasvavat ryhmäkoot vaikuttavat käytännössä hyvin paljon siihen, kuinka yksilöllistä opetusta opettajat pystyvät lapsille tarjoamaan.
- Suomessa 80 000 lasta on yli 25 oppilaan luokissa. Niistä oppilaista olisin yhtä huolissani kuin niistä 3000:sta. Vuorovaikutukseen on enemmän aikaa, jos oppilaita on vähemmän.
Ongelmiin puututtava jo varhaiskasvatuksessa
- Ei ainoastaan opettajilta, vaan koko yhteisöltä vaaditaan enemmän yhteistyötä niin, että lapsi olisi siinä keskiössä, Kurttila sanoo.
Kurttila painottaa varhaiskasvatuksen tärkeyttä.
- Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi olla kaikilla, sillä esimerkiksi kielen kehityksen ongelmat voivat tulla ilmi jo ennen peruskouluikää.
Lahtisen mukaan OAJ esittää, että jokainen lapsi saisi 3-vuotiaasta eteenpäin maksutonta varhaiskasvatusta.
- Silloin mahdollisia tuen tarpeita voisi havaita koko ikäluokan osalta.
Myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kommentoi varhaiskasvatusta lapsiasiavaltuutetun Vuosikirjan julkistamistilaisuudessa.
- Varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistaminen on kehityssuunta, jota meidän pitää ehdottomasti tukea, Grahn-Laasonen sanoi.
Hänen mukaansa täytyy myös kannustaa yhteisöllisempään koulukulttuuriin.
On kysyttävä, kuka sinä olet, ei mikä sinusta tulee
Lapsiasiavaltuutetun mukaan oppilaanohjauksen roolin pitäisi olla tärkeä jo alakoulun puolella, ei vasta yläkoulun viimeisillä luokilla. Myös oppimisvaikeuksia pitäisi pystyä tunnistamaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
- Oppilaanohjauksessa keskitytään liikaa siihen, että mikä sinusta tulee. Pitäisi keskittyä siihen, että mikä tai kuka sinä olet, Kurttila sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu ei tarkoita oppivelvollisuuden sitomisella osaamiseen sitä, että peruskoulun oppimäärän hallitseva 12-vuotias pääsisi pois peruskoulusta.
- Mielestäni ei ole huono asia niille hyvin pärjääville opiskella yhdessä heikommin pärjäävien kanssa. Toki on myös tärkeää tunnistaa lahjakkuuksia ja tukea sitä. Joillakin oppilailla, joilla on tiedollinen taso yhdessä oppiaineessa korkealla, muut kasvuun liittyvät asiat voivat olla vielä kehitysasteella, Kurttila muotoilee.