Suomalaisia syntyy ennätyksellisen vähän. Tähän ongelmaan on havahduttu jo ministeriötasolla. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on huolestunut tilanteesta. Huoltosuhde uhkaa heiketä selvästi.
Viime vuonna pelättiin, että vastasyntyneiden määrä laskee ensimmäistä kertaa alle 50 000 lapseen vuoden 1868 nälkävuoden jälkeen. Lähelle sitä mentiin, sillä tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 Suomessa syntyi 50 139 lasta, mikä on 2 675 lasta vähemmän kuin vuonna 2016. Maahanmuutto piti kuitenkin Suomen väkiluvun pienoissa kasvussa.
Syntyvyys on laskenut Suomessa vuodesta 2011 lähtien selvästi. Esimerkiksi Lapissa vuonna 2011 syntyi vielä 1 941 lasta, kun toissa vuonna lukema oli vain 1 537 lasta.
Hiljattain haastattelemani Väestöliiton erikoistutkijan Anneli Miettisen mukaan koko Suomessa ja Lapissa matalan syntyvyyden takana on samoja asioita. Tärkein tekijä on hänen mukaansa se, että nuoret aikuiset siirtävät lasten hankintaa epävarman työmarkkinatilanteen tai muuten epävarman elämäntilanteen vuoksi.
Lapsen hankintaa siirtävät etenkin 20-34-vuotiaat. Pariskunnat haluavat elää kahdestaan pitempään kuin menneinä vuosikymmeninä ja ihanteet perhekoosta ovat menneet alaspäin.
Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkien lapsitoiveet eivät syystä tai toisesta toteudu.
Perhevapaauudistus kaatui hiljattain, mutta Ylen tekemän kyselyn mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat valmiita toteuttamaan sen seuraavalla vaalikaudella. Uudistus menee ehkä läpi, jos sen hinta laskee ja sisältö muuttuu.
Mahdollinen perhevapaauudistus voi olla yksi keino kasvattaa syntyvyyttä. Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin korvaustaso vanhempainvapaissa ja lisäksi vanhempainvapaat joustavat hyvin vähän Ylen haastatteleman väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan.
Perhevapaauudistuksen lisäksi varmasti muitakin keinoja tarvitaan kannustamaan lasten hankintaan. Nykyistä lapsimyönteisempi asenneilmapiirikin voisi auttaa asiaan. Synnytyslaitoksien vähentämisenkin voisi unohtaa.