Kiepsauta, käännä eteen, kiepsauta uudelleen, vie ristiin polvien alta, käännä taakse, solmi.
Helppoa.
Paitsi, että tällä kertaa harjoittelen kantoliinasidontaa vastasyntyneen lapsen painoisella nukella, en suinkaan oikealla lapsella.
Ympärilläni häärivät kantoliinayhdistyksen äidit rauhoittelevat, että melko paljon saisi tapahtua, jotta lapsi tippuisi kieputtelun aikana. Niin ihmeellinen on äidinvaisto.
Yleensä liinan käyttö lähtee tarpeesta: vauva ei rauhoitu muuten kuin sylissä. Liinassa vauvan tarve olla lähellä täyttyy, mutta vanhemman kädet jäävät vapaiksi muuta puuhastelua varten.
”Lasta voi kantaa syntymästä saakka niin kauan kun vain jaksaa ja lapsi itse viihtyy”, Pia Laiti kertoo.
Yleensä liinan käytöstä luovutaankin, kun lapsi alkaa viihtyä itsekseen tai oppii kävelemään. Silloinkin liinaan voi turvautua esimerkiksi pidemmillä kävelyreissuilla, mikäli lapsi väsyy.
Erilaisia liinoja ja sidontoja on monia. Itselleen sopivimman löytää kokeilemalla.
”Niihin voi myös aivan hurahtaa”, Anneli Reijonen nauraa.
”Mies on joskus kyseenlaistanut, että pitääkö olla noin kallis liina. Mieluummin kuitenkin kannan hyvällä liinalla kuin huonolla, jolloin joutuisin selkäkivun vuoksi fysioterapeutille”, Reijonen jatkaa.
Moni aloittaa kokeilun puuvillaisella trikooliinalla. Se joustaa enemmän ja sille on olemassa vain yksi sidonta. Useampia sidontavaihtoehtoja saa käyttämällä kudottua liinaa. Kudotut liinat ovat trikoisiin verrattuna monikäyttöisempiä ja pitkäikäisempiä.
”Yhdellä liinalla ja parilla sidonnalla pääsee pitkälle”, Reijonen sanoo.
Eivät kantoliinat ja -reput ole kuitenkaan tarkoitettu pelkästään äideille.
”Isät tosin ovat ehkä enemmän sellaisia kaappikantajia”, Pia Laiti kertoo.
”Ehkä enemmän myös reppukantajia”, Anu Toivonen jatkaa.
Kantoliinassa ja -repussa lapsen asento on sama, mutta tuntuma kantajalle eri. Rintarepussa lapsen asento on suorempi ja se sopii lyhytkestoiseen kantoon, kun taas ergonomisemmalla kantorepulla voi kantaa niin kauan kuin jaksaa. Siinä lapsen asento vastaa liinan asentoa ja lasta voi kantaa myös selässä.
Kantoliinayhdistyksen kattojärjestö toimii Helsingissä ja sillä on Rovaniemellä oma paikallisjaostonsa. Anneli Reijonen, Pia Laiti, Hanna Ekblom ja Anu Toivonen ovat yhdistyksen tukihenkilöitä ja aktiiviharrastajia, jotka opastavat ja auttavat kantoliinan käyttöä aloittelevia vanhempia.
”Opettelin kantamaan omaa lasta Youtube-videoiden kautta. Kaipasin kuitenkin opastusta. Yhdistyksen kautta löysin avustusta ja kavereita vielä kaupanpäälle”, Anu Toivonen kertoo.
Kaikki äidit kertovat käyttävänsä liinaa ja rattaita rinnakkain. Usein liinan kanssa on helpompi liikkua paikasta toiseen. Toivonen kertoo muun muassa kiertäneensä Kuusamon Pienen karhunkierroksen 1-vuotiaan lapsensa kanssa juuri kantoliinan ansiosta.
”Ei rattailla olisi päässyt niitä riippusiltoja”, hän sanoo.
Näin solmit kantoliinan
Yleisin sidonta on kietaisuristi. Kantoliinayhdistyksen tukihenkilö Hanna Ekblom näyttää, kuinka sidonta onnistuu.
1. Etsi liinan keskikohta. Se on yleensä merkitty. Asettele liina rintakehän päälle, keskikohta rintojen väliin.
2. Vie liinan päät selän taakse ja risti ne toistensa yli. Tässä vaiheessa liinan tulisi tuntua tuubitopilta ja näyttää tältä.
3. Tuo liinan päät takaisin eteen. Nosta lapsi toiselle olkapäällesi, ja pujota hänet liinan sisään. Katso, että jalat tulevat ulos liinan alaosasta. Kiristä kantoväline huolella niin, että lapsi on napakasti itseäsi vasten.
4. Tuo seuraavaksi liinan päät lapsen pepun alle. Risti päät ja pujota ne lapsen polvitaipeiden takaa. Näin tuet lapsen pepun, eikä lapsi pääse tipahtamaan liinasta. Tarkista, että lapsen polvet ovat peppua korkeammalla.
5. Vie liinan päät jälleen selän taakse ja solmi ne yhteen tukevalle solmulle. Tarkista, että liina on levitetty joka puolelta, etenkin hartioista ja selästä ja ettei se ole kierteellä mistään kohdasta.
6. Valmista tuli! Tarkista vielä, ettei lapsen selkä jää suoraksi tai notkolle. Pienen vauvan selkäranka on luonnostaan pyöreä, joten muista säilyttää pyöreä muoto myös kannettaessa.
Kantoliinayhdistys
Perustettu Helsingissä vuonna 2010.
Lapissa oma paikallisjaostonsa.
Kantoliinatukihenkilöt opastavat sekä aloittelijoita että myös aiemmin kantaneita.
Opastus on maksutonta.
Kantovälinelainaamosta voi vuokrata liinoja ja reppuja kokeiltavaksi. Vuokraus maksaa 5 euroa/viikko, jonka lisäksi tulee maksaa 20 euron pantti. Pantin saa takaisin, kun tuotteen palauttaa.
Lapin paikallisjaosto kokoontuu joka kuukauden kolmas maanantai Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetoimintakeskuksessa, Pirkkakatu 2. Vapaa pääsy.
