Teo ja Isla Lainiola eivät millään malttaisi jatkaa matkaa. Vaikka kotona sovittiin, että mennään maalaamaan järvivedellä ja pensseleillä kuvioita rantakallioon, kaksikko on istahtanut polvilleen katsomaan metsäpolun laitaa kulkevaa koppakuoriaista.
2- ja 4-vuotiaiden sisarusten vanhemmat Mira ja Teemu Lainiola odottavat kärsivällisinä hyttysistä huolimatta. Lainiolat ovat tottuneet niin luonnon hyviin kuin huonoihinkin puoliin: nelihenkinen porukka retkeilee luonnossa aina kun mahdollista.
Lyhyt kipaisu riittää
Luontoretki ei tarkoita koko viikonlopun vaellusta, lyhyetkin kipaisut lähimetsään riittävät.
Välipalahetken tai leikin voi siirtää luontoon.
Jos et tunnista lintulajeja tai kasveja, älä huoli. Voitte selvittää asioita lapsen kanssa yhdessä.
Rohkaise lasta kiinnostumaan ja innostu hänen kanssaan, ruokit samalla hänen tiedonhaluaan.
Jos lapsi on huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, keskustelkaa rauhallisesti siitä, mitä jokainen voi ympäristön hyväksi tehdä.
Innostus alkoi, kun kuopus alkoi kävellä.
– Islan kanssa kävimme paljon kulttuuritapahtumissa, mutta kahden lapsen kanssa se alkoi tuntua vähän hankalalta. Teokset ovat välillä aika matalalla, Mira Lainiola sanoo nauraen.
Luonnossa sen sijaan saa koskea, kokeilla ja ihmetellä. Teo ja Isla kapuavat kantojen ja kivien päälle ja bongaavat hyönteisiä, lintuja ja alkukesän kukkasia.
Mira Lainiola pitää perheen retkistä Luontohetkiblogia, jossa hän kertoo lapsiystävällisistä luontokohteista. Tavoitteena on kannustaa muitakin perheitä metsään tai vaikkapa saariseikkailulle.
Lähimetsäretki on ympäristöteko
Lainiolat käyvät luontoretkillä ensisijaisesti siksi, että siellä on mukavaa. Edut ovat kuitenkin moninaiset aina motoriikan kehittymisestä yhteisen ajan viettämiseen. Tavoitteena on myös hyvä ja läpi elämän kestävä luontosuhde.
– Suhde ympäristöön auttaa ymmärtämään, ettemme ole siitä erillisiä, ja toivottavasti lisää halua suojella sitä, Mira Lainiola toteaa.
Toive ei ole turha. Sekä lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen Suomen Ladulta että ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta vakuuttavat, että lapset vieminen luontoon on kaikille hyväksi.
– Luonnossa liikkuessaan lapsi alkaa käsittää sen lainalaisuuksia ja sitä, että jokaisella eliöllä on jokin merkitys, Eskelinen selittää.
Green huomauttaa, että ympäristökasvatuksen ohella lapsi saa liikuntaa, parantaa motorisia kykyjään ja immuunijärjestelmäänsä. Lisäksi metsässä oleilu tutkitusti laskee stressitasoa ja lieventää masennusoireita.
– Lähiluontoretkeily on jo itsessään ympäristöteko, kun yhteistä aikaa ei tarvitse lähteä viettämään toiselle puolelle maapalloa.
Ryhdy kanssaseikkailijaksi
Sekä Eskelinen että Green ovat uransa aikana huomanneet lasten luontosuhteen muuttuneen. Lisääntynyt ruutuaika ja kaupungistuminen ovat osaltaan aiheuttaneet sen, ettei luonnossa liikkuminen ole lapsille itsestään selvää.
Vaikka koskaan ei ole liian myöhäistä, kumpikin kannustaa vanhempia viemään jälkikasvua luonnon helmaan mahdollisimman pienenä.
– Tuputtamalla tai päälle kaatamalla luontosuhde ei muodostu. Tärkeintä on viedä lasta luontoon ja olla kanssaseikkailija, Eskelinen kuvailee.
Seikkailijankaan ei tarvitse tietää kaikkea. Green korostaa, että luonnon terveyshyötyjen kannalta ei ole mitään merkitystä, tunnistaako eri tiaislajit.
– Jos lasta kiinnostaa, lajeja voi selvitellä yhdessä kirjojen ja netin avulla, hän neuvoo.
Eskelinen muistuttaa, että monien muiden etujen lisäksi lapsi saa luonnosta onnellisen elämän tärkeää polttoainetta: tervettä itsetuntoa. Kun lapsi uskaltaa, osaa ja oppii pärjäämään luonnossa, minäkuva kohenee ja luontosuhteen edut leviävät vieläkin laajemmalle elämään.